Uudestakaupungista kuuluu jälleen kummia. Suosittu Bonk Museo on jo kauan esitellyt anjovisöljyn avulla luodun ”multiglobaalin uuskaupunkilaisen teollisuusjätin” historiaa uteliaille – nyt uutisiin on päässyt myös kalanperkuujätteistä biodieseliä valmistava Rovina Oy. Se ero näillä kahdella yrityksellä on, että Rovinan tuotteella koneet todella käyvät.

Rovina Oy:n toimitusjohtaja Rami Salminen nauraa vertaukselle. Ja mikäs on nauraessa, vaikka tulipalo tuhosikin alkuperäisen tuotantolaitoksen heinäkuun alussa. Koe-eriä biodieseliä ehdittiin valmistaa jo 150 000 litraa ja kauppa kävi hyvin: tuotetta ei edes tarvinnut markkinoida. Äskettäin Salminen liikekumppaninsa Marko Englundin kanssa palkittiin vuoden 2006 ympäristöteosta. Palkinnon myönsi 29 kunnan yhteinen Varsinais-Suomen Agenda 21, jonka pyrkimyksenä on edistää kestävän kehityksen elämäntapoja.

- Se on hieno tunnustus, olen kyllä tyytyväinen. Kalankasvattajille kun ei yleensä ole paljon ympäristöpalkintoja jaettu, Salminen sanoo. Hän on Suomen suurimman kalankasvattamon ja -jalostamon, Saaristomeren Kalan osakkaita ja perkuujäte on ollut myös siellä polttava ongelma tähän asti. Vuosittain pelkästään tämän yrityksen kautta markkinoille on tullut 3 miljoonaa kiloa kalaa ja muut saariston kasvattamot vielä lisäksi. Tähän asti perkuujäte on kelvannut lähinnä vain minkinrehuksi ja siihenkin tarkoitukseen vain syksyisin. Jäte on täytynyt säilöä muurahaishappoon pitkiksi ajoiksi.

Lähes täydellinen tuote

Ajatus taisi puoliksi olla Marko Englundin, joka kasvihuoneviljelijänä etsi edullisempaa lämmitysmuotoa ja kiinnostui biodieselistä pari vuotta sitten. Aluksi hän teki kokeiluja käytetyllä paistinrasvalla, mutta sen kokoamisessa oli omat ongelmansa. Apuun tuli Salminen, joka tiesi kalanperkuujätteessä – varsinkin kirjolohen perkeissä – olevan runsaasti öljyä.

- Siitä tuli hieman erilainen resepti, jota kehittäessä käytimme mm. Oulun yliopiston apua, Rami Salminen selittää. Tuloksena oli tuotantoprosessi, jossa mitään ei mene hukkaan. Biodieseliä valmistuu perkuujätteestä lähes yhtä paljon kuin sitä on. Lisätään vain joitain kemikaaleja, saadaan sivutuotteena hieman glyserolia ja loppu kelpaa vielä rehuksi.

- Tämä on aivan loistava tuote: saadaan perkuujäteongelma pois samalla kun saadaan edullista ja puhdasta lämmityspolttoainetta, Salminen hehkuttaa. Hän kokeillut biodieseliään myös polttomoottoreissa ja niissäkin se on toiminut, mutta lämmitys on kuitenkin vielä pääasia.

Kun uusi tuotantolaitos saadaan tammikuussa jälleen toimimaan, Rovina Oy pystyy valmistamaan vuositasolla 500 000 litraa biodieseliä. Kemistit ovat luvanneet, että öljyn itsesyttymisen vaara (joka oli syy kesäiseen tulipaloon) saadaan eliminoitua, mutta valmiin dieselin säilyvyys voi olla ongelma. Hapettumisen vuoksi se ei säily vuotta kauempaa, joten esimerkiksi omakotitalon säiliö pitää saada tyhjäksi siinä ajassa.

Rovinan biodiesel valmistuu vanhoissa, kierrätetyissä meijeritankeissa. Uusiin laitteistoihin ei tarvitse paljon investoida.

Rami Salmisella riittää biodieselin raaka-ainetta omastakin takaa: Saaristomeren Kala Oy on Suomen suurin kalankasvattamo.

–ap