Yrittäjän tärkein hyve on kyky raataa yötä päivää. Asiakkaita tulee, kunhan laittaa firman ja jää odottamaan. Akateemisesti koulutetut nyrpistävät nenäänsä yrittäjyydelle. Totta vai tarua? Tutkijat, yrittäjyysneuvojat ja yrittäjät itse kertovat.

Akateemisten yrittäjien määrä kasvaa

Akateemisesti koulutettujen yrittäjien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomessa on nyt noin 19 000 akateemista yrittäjää. Korkeakoulutus ei kuitenkaan takaa parempaa menestystä, sillä akateemiset yrittäjät eivät tee parempaa tulosta kuin yrittäjät keskimäärin.

Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus on tutkinut vuodesta 1998 alkaen akateemisen yrittäjyyden mielikuvia ja todellisuutta haastattelemalla yli 4000 opiskelijaa, yrittäjää tai palkansaajaa. Tutkijat Kaisu Paasio ja Tommi Pukkinen pitivät monia erityisesti akateemisesta yrittäjyydestä julkisuudessa elätettyjä yleisiä mielikuvia osin vanhentuneina tai vääristyneinä. Esimerkkeinä tutkijat toivat esille akateemisten yrittäjien määrän, yrittämisen motiivit sekä kasvuhakuisuuden. Sen sijaan opiskelijoiden ja palkansaajien käsitysten yrittäjän arjesta on todettu olevan jopa yllättävän realistisia.

- Yleisesti ollaan sitä mieltä, että yrittäjyys on hyvä vaihtoehto ja yrittäjän ura arvostettu ja tavoiteltava. Kaikissa tutkituissa ryhmissä ollaan sitä mieltä, että yrittäjyys on enemmän kuin työ, se on elämäntapa. Suuri osa opiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä mahdollisena. Esteiksi koetaan muun muassa oman osaamisen puute, hyvän liikeidean uupuminen sekä elämäntilanteen sopimattomuus ja kiinnostus tasaisen varmaan toimeentuloon, tutkijat kertovat.

Yrittäjyys parantaa elämän laatua

Yrittäjiksi ryhtyneet, akateemisesti koulutetut, ovat tyytyväisiä valintaansa. He kokevat, että elämän laatu on parantunut ja arvostavat yrittäjän työn vapautta ja itsenäisyyttä. Yrittäjät itse arvioivat taloudellisen menestyksensä paremmaksi, kuin asiaa ulkopuolelta arvioivat opiskelijat ja palkansaajat. Riskejä akateemiset yrittäjät ottavat siinä missä muutkin.

Kauppakorkeakoulun opiskelijoista noin neljännes pitää yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona työuralla lähimmän 10 vuoden aikana. Suoraan koulusta yrityksiä ei juuri perusteta. Toisin kuin usein ajatellaan, akateemisilla yrittäjillä on usein takanaan laadukas työura. Palkkatyö jätetään vapaaehtoisesti, Paasio ja Pukkinen kertovat.

- Akateemiset yrittäjät perustavat lähes aina uuden yrityksen. Liikeidea perustuu usein työhön, jota he ovat jo tehneet. Yrittäjinä he käyttävät hyödykseen omaa erikoisalaansa ja asiantuntemustaan, mutta tekevät sitä omaan laskuunsa.

Eniten akateemisia yrittäjiä on sosiaali- ja terveysaloilla sekä maa- ja metsätaloudessa. Vähiten yrittäjyys kiinnostaa luonnon- ja kasvatustieteiden aloilla.

- Maa- ja metsätalousalan yritykset ovat usein maatiloja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, tutkijat selvittävät.

Yrittämisen yksinäisyys korostuu etenkin palkansaajien ja yrittäjien vastauksissa. Opiskelijat eivät pidä yksinäisyyttä ongelmana.

- Nuoret ovat kenties tottuneempia ryhmätyöhön, joten heille on itsestään selvää, että yrittäminenkin voi tapahtua verkostossa.

Akateemisesti koulutetut arvostavat yrittäjyyttä ja myös ryhtyvät yrittäjiksi luultua enemmän, aihetta tutkineet Kaisu Paasio ja Tommi Pukkinen kertovat.

-Pirkko Varjo