Korkeakouluilta yritys voi saada tietoa, tutkimuksia, ratkaisuja markkinoinnin suunnitteluun ja apua tuotteistamiseen. Turun ammattikorkeakoulusta voi tilata myös maaperätutkimuksen, fyysisen toimintakyvyn kartoituksen tai vaikka esiintyjät yrityksen pikkujouluihin.

Turussa toimivat seitsemän korkeakoulua ovat tärkeä resurssi Varsinais-Suomen kaikenkokoisille yrityksille. Korkeakouluyhteistyö voi olla tehokas keino kehityshankkeiden toteutukseen, mikäli yrityksellä ei ole irrottaa omaa työntekijää uuden liiketoiminnan suunnitteluun.

Sujuvan korkeakouluyhteistyön ongelmana on kuitenkin usein se, että korkeakoulut elävät yritysmaailmaa hitaammassa tahdissa. Yhteistyön tulokset pitäisi saada nopeasti työelämän käyttöön.

- Meillä hankkeet on pätkitty pieniksi paloiksi. Näin tulokset ovat parempia ja ne saadaan nopeammin yritysten käyttöön, kertoo Turun ammattikorkeakoulun aluekehityskoordinaattori Lauri Luoto.

Kansainvälisyyttä helposti

Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat muun muassa keränneet yhteen pieniä yrityksiä ja mahdollistaneet näiden osallistumisen suurille teollisuusalan messuille Keski-Euroopassa. Opiskelijat ovat huolehtineet kaikista käytännönjärjestelyistä.

- Osallistuminen on ollut yrityksille helppo ja halpa tapa saada uudet alan virtaukset, Luoto kommentoi.

Oman alan tai jopa sen ulkopuolisen erikoisosaamisen taitoja voi päivittää myös päästämällä harjoittelijan yritykseensä.

- Kyllähän maalari osaa maalata ja ompelija ommella. Mutta myyntiin ja markkinointiin, tai vaikka tekniikan alan päivittämiseen, harjoittelijalla voisi olla paljon annettavaa. Se sopisi yksinyrittäjällekin, jolla ei ole aikaa perehdyttää harjoittelijaa omaan alaansa, innostuu Varsinais-Suomen Yrittäjien yhteyspäällikkö Riitta Hämäläinen.

Uutta tietoa mittatilaustyönä

Sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot tuottavat jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Osa siitä on puhtaasti teoreettista, mutta osa on hyvinkin ajankohtaista ja käyttökelpoista yrityksille. Opiskelijalta voi myös tilata opinnäytetyön, jossa hän etsii ratkaisuja yrityksessä ilmenneeseen ongelmaan.

On tärkeää, että tilaaja tekee selväksi, mitä hän tarvitsee. Toisaalta täytyy myös ymmärtää, että opiskelija tuottaa tutkimuksen osana koulutustaan.

- Miksi se nyt pohtii tuollaista teoriaa, kun ratkaisisi nyt vain tämän ongelman suoraan? Tämä on palaute, jota graduntekijät saavat ajoittain, kuvailee Korkeakoulut seutukunnissa -hankkeen koordinaattori Ari Koski yliopistomaailman yritysyhteistyökokemuksia.

Koski pitääkin parhaana vaihtoehtona tilannetta, jossa opinnäytteen tekijä on tehnyt vaikka harjoittelun yrityksessä tai ollut siinä kesätöissä. Näin molemmat osapuolet ymmärtävät toisen maailmaa paremmin.

Ammattikorkeakoulujen on niiden perustamisesta lähtien kuulunut tehdä yhteistyötä elinkeino- ja työelämän kanssa. Yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi, opetuksen ja tutkimuksen lisäksi, kirjattiin vuonna 2005 yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Korkeakoulut seutukunnissa -hanke yrittää tehostaa näiden tehtävien toteutusta käytännön tasolla Turun korkeakouluissa ja Varsinais-Suomen seutukunnissa.

Amk:n tarjoamat palvelut yrityksille löytyvät osoitteesta

www.turkuamk.fi > Tutkimus, kehitys ja palvelut > Palvelutarjonta

Krister Ekman ja Jani Hoikkala analysoivat moottorin pakokaasuja Turun ammattikorkeakoulun moottorintutkimuslaboratoriossa. Taustalla Korkeakoulut seutukunnissa -hankkeen vastuuhenkilöitä tutustumassa korkeakoulun tiloihin ja opetukseen.

Korkeakoulut seutukunnissa -hankkeen vastuuhenkilöitä tutustumassa Turun ammattikorkeakoulun tiloihin ja opetukseen. Hankkeessa mukana olevat ovat innostuneita yhteistyön mahdollisuuksista. Kuvassa: Satu Helmi ja Lauri Luoto Turun AMK:sta, hankkeen koordinaattori Ari Koski Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Ossi Hämeenoja Salon seudun kehittämiskeskuksesta, Loimaan seutukunnan korkeakouluasiamies Anita Silanterä sekä elinkeinoasiamies Esa Buri Kasitien Yrityskeskuksesta.

-kk