Paraisilla ja Turunmaan länsisaaristossa on tämän syksyn aikana tehty yrittäjyyskasvatusstrategiaa. Mukana ovat olleet koulujen, yrittäjien, kuntien ja Turunmaan seutu ry:n edustajat. Strategiat valmistuvat vielä ennen joulua, kertoo yritysneuvoja Markus Suomi Turunmaan seudusta.

- Aluksi tarkoituksena oli tehdä yksi, yhtenäinen strategia koko Turunmaalle. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että alueiden erityispiirteet ovat niin suuria, että paikallisempi työ on aiheellista. Niinpä strategiatyöryhmät ovat kokoontuneet sekä Paraisilla että Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön alueella. Kemiön saarella vastaava strategiatyö tehtiin vuonna 2005.

Kaikki strategiatyössä mukana olevat lähtivät auliisti mukaan, Suomi kertoo. Saariston elinvoimaisuuden säilyttäminen ja voimistaminen vaatii paikallisen yrittäjyyden edistämistä, mistä kaikki ovat täysin yksimielisiä. Erityisen haastavaksi asian tekee se, millä keinoin nuoret saadaan opiskelujen ja työkokemuksen hankkimisen jälkeen palaamaan kotisaarilleen.

- Yrittäjyyden siemen pitää kylvää jo peruskoulussa. Nuorille pitää kertoa kotikuntien mahdollisuuksista ja saada heidät ymmärtämään, että isojenkin yritysten takana on aina joku ihminen, joka on perustanut ne. Lisäksi olisi tärkeää saada yrittäjiä kouluihin ja muihin oppilaitoksiin kertomaan työstään.

Saaristoyrittäjän oltava moniosaaja

Yrittäjyys saaristossa merkitsee usein monialaisuutta. Saaristomatkailun mahdollisuuksia väläytellään viisastenkivenä, mutta käytännössä sekin tuo useimmille töitä vain noin kolmeksi-neljäksi kuukaudeksi vuodessa.

- Saaristolaisilla itsellään on hyvin realistinen näkemys yrittämisen mahdollisuuksista. Omassa työssäni tapaan yrityksen perustamista suunnittelevia, pääasiassa Paraisten alueelta olevia ihmisiä. Liikeideat ovat enimmäkseen hyviä ja suurin osa täällä esitetyistä ideoista päätyy toimivaksi yritykseksi, Suomi toteaa. Yhtenä erityisalana saariston mahdollisuuksista Suomi mainitsee palveluasumisen ja hoivapalvelut. Toinen mahdollisuuksien alue on kaikenlainen sähköisen verkon välityksellä tehtävä etätyö.

- Logistisesti vaativaa yritystoimintaa tänne on vaikea kuvitella. Raskaan teollisuuden edellytykset vähenevät sitä mukaa, mitä ulommas saaristoon mennään.

Saaristomatkailun kuva muuttuu

Yrittäjyyskasvatus ei ole pelkästään koulun asia. Olemme pohtineet uusia, yritysten ja koulujen yhteistyössä toteuttamia malleja yrittäjyyskasvatukseen, Solveig Friberg kertoo. Hän on konsulttina Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön alueen yrittäjyyskasvatusstrategisessa työryhmässä.

- Aktiivinen työryhmämme on esittänyt kiitettävästi ideoita. Esillä on ollut muun muassa yritysten ja opiskelijoiden yhdessä toteuttamat y-messut.

Saaristomatkailuun Friberg esittää laajempaa näkökulmaa. Vapaa-ajan asutuksen muuttuminen enemmän ympärivuotiseksi tuo saariston yrittäjille uusia, esimerkiksi rakentamiseen tai veneilyyn liittyviä mahdollisuuksia, Friberg toteaa.

Turunmaan yrittäjyyskasvatusstrategiat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Niiden käytännön toteutuksesta vastaavat erikseen nimettävät toimikunnat, yritysneuvoja Markus Suomi kertoo.

Pirkko Varjo