Osaavista ammattimiehistä on jatkuvasti pulaa, Uudenkaupungin Työvene Oy:n toimitusjohtaja Harri Putro sanoo. Hän tietää, että muilla metallialan yrityksillä on sama ongelma.

- Eipä sitä muutama vuosi sitten tiedetty, että tällainen metallibuumi on tulossa. Nyt ei ole nopeaa ratkaisua nähtävissä missään, mutta tulevaisuuden varalta pitäisi panostaa koulutukseen. Työvoiman kouluttaminen on ensisijaisesti yhteiskunnan asia. Mutta eihän siinä tietysti yhteiskuntakaan mitään mahda, jos ala ei kiinnosta nuoria.

1987 perustettu Työvene valmistaa viranomaisaluksia kuten luotsiveneitä, kalastuksenvalvonta-aluksia, maantielosseja ja meripelastusaluksia. Vuodessa valmistuu 6-7 alusta, joista 70 % menee ulkomaille. Parhaillaan työn alla on muun muassa Kyproksen vesille tuleva kalastuksenvalvonta-alus. Yritys työllistää 90 ihmistä.

Harri Putro ei usko, että metallialan työvoimapulaa ratkaistaan tuomalla työntekijöitä ulkomailta.

- Meillä on kokemuksia myös ulkomaisista työntekijöistä. He voivat olla ammattimiehiä omassa maassaan, mutta jos kielitaito ei riitä Suomessa, täällä on mahdotonta työskennellä. Mikään yritys ei voi sitoutua siihen, että yhden ihmisen aika menee uuden työntekijän kokopäiväiseen opastamiseen. Suomeen muuttavalta pitäisi ensin vaatia riittävä kielitaito ja antaa vasta sitten lupa työn tekoon.

Julkiset hankinnat ovat mahdollisuus yrityksille

Viranomaisalusten markkinat ovat äärimmäisen kilpailtuja. Tuotteiden on oltava huippuluokkaa ja hinnan mahdollisimman halpa. Verovaroilla tehtävissä kaupoissa useimmiten halvin hinta ratkaisee.

- Julkinen hankintalaki tekee yrityksille mahdolliseksi päästä mukaan verovaroilla suoritettaviin hankintoihin koko EU alueella. Hankintalaki edellyttää tarjoajien tasapuolista käsittelyä ja tässä joskus ostajan ja myyjän käsitykset eroavat. Yritys voi tehdä valituksen markkinatuomioistuimelle jos se kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Tässä voi joskus ampua ylikin ja valituskierre haittaa sekä ostajaa, että myyjää, Putro toteaa.

Pelastamiseen ja valvontaan tarkoitetuissa aluksissa on valtava määrä sähköä ja elektroniikkaa. Osa laitteista tehdään Suomessa, osa tulee ympäri maailmaa. Lisääntynyt elektroniikka on kasvattanut myös alusvalmistajien osaamisvaatimuksia.

- Laitteet ovat hienoja, mutta muuten viranomaisaluksissa ei ole mitään luksusta. Tilaajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että yhteisiä varoja ei laitetaan mihinkään ylimääräiseen, Putro kertoo.

Uudenkaupungin Työveneen rakentamista viranomaisaluksista noin 70 prosenttia menee ulkomaille, toimitusjohtaja Harri Putro kertoo.

Pirkko Varjo