Suurissa yrityksissä työntekijöiden luotettavuus tutkitaan usein tarkkaan jo työhönottovaiheessa. Myös pk-yrityksissä turvallisuuteen pitäisi panostaa enemmän. Markkinat ovat kovat, ja pelissä on usein koko yrityksen menestykseen liittyviä tuotesalaisuuksia. Henkilökunnan soveltuvuusharkintaa varten tietoa antaa suojelupoliisi.

Suojelupoliisi keskittyy yritysvakoilun torjumiseen ja varotoimenpiteiden käynnistämiseen.



– Annamme yrityksille neuvoja turvallisuuden parantamiseen ja yrityssalaisuuksien suojaamiseen liittyen. Vastaamme mielellämme kysymyksiin, mutta saatamme myös itse ottaa yhteyttä, mikäli yrityksellä mielestämme on tärkeää suojattavaa tietoa, Suojelupoliisin läntisen alueyksikön päällikkö, ylitarkastaja Eero Nelimarkka toteaa.



Yritysturvallisuudessa heikoin lenkki on usein työntekijä. Kulunvalvonta, lupapassit sekä kulkukortit estävät tehokkaasti ulkopuolisten pääsyn työpaikoille, mutta työntekijöille useimmat ovet ovat avoimia. Yritysten tuleekin pystyä luottamaan työntekijöihinsä.

– Henkilöselvitys antaa tietoa työntekijän tai työtä hakevan taustoista ja auttaa siten selvittämään henkilön soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin, Nelimarkka toteaa.



Henkilöselvitykseen oltava tutkittavan lupa



Suojelupoliisi tekee vuosittain reilut 5000 henkilöselvitystä. Viime vuoden syyskuussa voimaan tullut uusi laki turvallisuusselvityksistä siirsi osan suojelupoliisin tehtävistä paikallispoliisille.

– Paikallispoliisi antaa suppeampia taustaselvityksiä. Tyypillisesti tällöin on kyseessä esim. lentokenttien kulkulupiin liittyvät asiat. Suojelupoliisi tulee mukaan, kun on kyseessä perusmuotoinen tai laaja turvallisuusselvitys, Nelimarkka selvittää.



Suojelupoliisin turvallisuusselvityksen tarkoituksena on suojata laissa lueteltuja julkisia etuja sekä myös yksityistä taloudellista etua. Henkilöselvityksessä kunnioitetaan myös yksilön oikeusturvaa. Selvitykseen tarvitaan aina tutkittavan henkilön kirjallinen myöntymys.

– Emme kerro hakijalle mistään pienistä liikennerikkomuksista. Tiedot etsitään rikosrekisteristä sekä muista valtion rekistereistä. Jos jotain vakavampaa löytyy, niin ilmoitamme siitä, Nelimarkka jatkaa.

Suojelupoliisi ei myöskään ota kantaa tutkittavan soveltuvuuteen, vaan ainoastaan välittää tietoja hakijan päätöksen tueksi.



Vakoilutapaukset kiusallisia yrityksille



Maailmanmarkkinoiden pienentyessä uudet vaarat uhkaavat suomalaisia yrityksiä. Tuotekehityksestä on tullut yhä varjellumpi salaisuus, ja turvatoimet ovat myös kehittyneet. Kuitenkin yritysvakoilua tehdään jatkuvasti.

– Vakoilutapauksia paljastuu vähän. Viimeisen viiden vuoden aikana oikeudessa on käsitelty noin kahtakymmentä tapausta. Emme kuitenkaan tiedä tapausten todellista määrää, Nelimarkka toteaa.

Vakoilutapaukset ovat yritykselle kiusallisia, ja kenties tästä syystä vuodoista ei tiedoteta julkisesti. Rikospoliisi puuttuu asiaan tarvittaessa, mutta koska kyseessä on asianomistajarikos, ei jatkotoimenpiteisiin välttämättä lähdetä.



Suuryritykset ovat yleensä parhaiten selvillä turvallisuudestaan.

– Pk-yritykset eivät vaaroja välttämättä yhtä hyvin tiedosta. Kuitenkin salaista tietoa liikkuu pienempienkin yritysten sisällä, ja tällöin vuodot voivat olla kohtalokkaampia, Eero Nelimarkka toteaa.

Suojattavaa tietoa yrityksessä ovat esimerkiksi tuotekehittelyyn liittyvät tiedot, sopimukset sekä yksityiskohtaiset tiedot yrityksestä ja sen toiminnasta.

Eero Nelimarkan mielestä kaikki salainen tieto tulisi yrityksissä olla hyvin suojeltua.

– Tärkeintä on, että yrityksellä ja sen johdolla on tahto säilyttää salaisuudet. Ratkaisuja ja neuvoja kyllä saa, jos on vain motivoitunut suojelemaan yritystään, Nelimarkka tiivistää.



[72_nelimarkka.jpg]

Pienill?kin yrityksill? on t?rke??, suojeltavaa tietoa. Eero Nelimarkka ja suojelupoliisi antavat neuvoja yritysvakoilun ehk?isemiseksi.

Mikko Mentula