Juhlien aikaa
Tämän vuoden Maakunnallinen yrittäjäjuhla on taas takana ja ensi vuoden tapahtuman suunnittelu jo aluillaan. Juhlaa vietettiin jo 27. kerran. Viime vuosina juhlat on pidetty Turun Messukeskuksessa. Olemme kehittäneet juhlaa saamamme palautteen pohjalta ja niin tulemme tekemään jatkossakin. Kovin paljoa muutosehdotuksia ei kuitenkaan ole tullut, jo juhlivan väen määräkin kertoo onnistumisesta.
Uutta tänä vuonna palkitsemisjuhlassa oli se, että palkittavien yritysten esittelyä ei luettu tilaisuudessa, vaan oli tehty esite, jossa oli lyhyet tarinat yrityksistä. Jonkun mielestä olisi ollut hyvä kuulla vielä perustelut, toiset taas pitivät tätä tapaa hyvänä! Esitteestä jää joka tapauksessa kaikille mukana olleille pysyvä muisto. Minusta on hienoa, että kuntakohtaisesti palkittavien yritysten lisäksi juhlassa annetaan yrittäjille henkilökohtaiset timanttiristit 30 tai 40 vuotta kestäneestä yrittäjyydestä. Shown taisi tällä kertaa varastaa palkittujen nestori, kahdeksankymppinen, sympaattinen Holger Lindwall, joka kiitospuheessaan palkittujen puolesta pääsi antamaan kritiikkiä erityisesti EK:lle kiistellyn yt-lain takia. Hän oli sitä mieltä, että taas yrittäjien yli käveltiin! Päätellen aplodien määrästä moni paikalla olleista oli samaa mieltä.
Monilla työpaikoilla järjestetään tänäkin vuonna pikkujoulujuhlia. Itsenäisyyspäiväjuhla kuuluu monen perinteeseen, ainakin televisiosta presidentin vastaanoton seuraaminen. Joulu ja uusivuosi kuuluvat vielä tämän vuodenajan juhliin. Joulun vietossa on itse kullakin omanlaisensa perinne. Muistan yhdestä lapsuuteni jouluista sen, että nukkeni joutui sairaalaan vähän ennen joulua ja palasi takaisin joululahjana täysin uusissa vaatteissa. Äitini oli ne ommellut meidän lasten mentyä nukkumaan. Kun syntymäpäiväni oli aina 10 päivää ennen joulua, minulle sanottiin joskus, että ei nyt oikein anneta syntymäpäivälahjoja, saat sitten jouluna enemmän. Lapsen mielestä se oli pettymys, en mielestäni saanut sen enempää kuin kolme nuorempaa sisarustani.
Toivon kaikille oikein lämminhenkistä joulua ja kiitän kuluneesta vuodesta!
P.S. Itsenäisyyspäivän perinteeseen monella kuuluu elokuva "Tuntematon sotilas" ja olen sen itsekin monesti nähnyt, kirjan aikoinaan lukenut, mutta tämän syksyn elämys on ollut autossa kuunneltu CD, jossa Veikko Honkanen lukee Väinö Linnan kirjan todella upeasti. Sen voisi ostaa vaikka lahjaksi!
Pirkko Keskinen
Puheenjohtaja