Hesburgerin perustaja Heikki Salmela peräänkuuluttaa yrittäjien edunvalvontaa
Turun messujen yhteydessä vietettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Eurooppalaisen yrittäjyyden päivää, joka kulminoitui kattavaan messuosastoon, yrittäjyysseminaariin sekä Yrittäjyyden yö -iltajuhlaan.
Seminaarissa keskustelun aiheena oli yritysten terve kasvu. Iltalehden päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä haastatteli Hesburgerin perustaja Heikki Salmelaa, joka katsoi menestymisestä ja kasvusta huolehtimisen kuuluvan kokonaisuudessaan yrittäjän itsensä harteille.
– Yritystuet ovat turhia. Ellei yritys pärjää omin voimin, tulee tilalle toinen, Salmela sanoo.
Hän uskoo yrityksen menestyvän sitä paremmin, mitä vähemmän kunta sekaantuu yrittäjän asioihin. Kun yritys menestyy, myös kunta hyötyy.
Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin tukee Salmelan mielestä liikaa työntekijää ja vaikeuttaa irtisanomista tilanteissa, joissa se yrityksen menestymisen kannalta olisi tarpeen. Turkulaisyrittäjä peräänkuuluttaakin yrittäjille omaa edunvalvontajärjestelmää, joka huolehtisi yrittäjän oikeuksista.
– Pitäisi perustaa yrittäjänsuojeluvirasto, joka huolehtisi yrittäjien halusta jatkaa yritystoimintaa, Salmela heittää.
Seminaarissa puhunut belgialainen yrittäjyysprofessori Hans Crijns näkee myös yrittäjän ja valtionhallinnon välisen ristiriidan.
– Yrittäjän ja päättäjän näkökulmat ja kasvutavoitteet eroavat toisistaan: Yrittäjä näkee menestyksen myynnin, kannattavuuden, laadun ja arvon kehittymisenä. Päättäjät taas tähtäävät kansalliseen kasvuun, työllisyyden lisäämiseen ja yritysten synnyttämiseen ja kasvattamiseen, Crijns havainnollistaa.
Hän korostaakin koulutuksen ja lainsäädännön keskeistä asemaa kulttuurisen muutoksen aikaansaamiseksi.
– Yritysvirkoja tarvitaan, ei vain tutkijoille, vaan myös opettajille kouluihin, Crijns vaatii.
Kasvu kannattaa
Emeritusarkkipiispa John Vikströmin mukaan terve kasvu vaatii yrittäjältä paitsi viisautta, myös ripauksen hulluutta. Suurimpana kasvun esteenä hän piti kuitenkin käyttämättömiä henkisiä voimavaroja.
– Johtamiseen kuuluu voimavarojen vapauttaminen sekä itsessä että organisaatiossa. Innostavat päämäärät saavat ihmisen kasvamaan ja ylittämään itsensä. Yrittäjän tulisi myös oppia luottamaan ja uskomaan itseensä ja muihin, Vikström neuvoo.
Hänen mukaansa yrittäjän on uskallettava katsoa peiliin ja nähtävä sekä heikkoudet että vahvuudet.
– Peilikuvan on oltava ehjä, mutta sekä armoa että totuutta tarvitaan. On oltava haavoittuvainen ja terve, jotta voi kasvaa terveellä tavalla, Vikström opastaa.
Myös professori Antti Paasio Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta kehotti yrityksiä uskaltautumaan kasvamaan: nopeasti kasvaneet yritykset, joita tällä hetkellä on vain 3–5 prosenttia yrityskannasta, synnyttävät 75 prosenttia uusista työpaikoista. Tutkimuksen mukaan nopeat kasvajat ovat pärjänneet erinomaisesti Turun seudulla.
– Nopean kasvun yritykset menestyvät kannattavuudeltaan paremmin kuin muut. Ne myös työllistävät enemmän ja selviävät laskusuhdanteista muita paremmin. Toisaalta näiden yritysten maksuvalmius on huonompi, kun rahat ovat kiinni kasvussa. Heikon taseen vuoksi vakavaraisuus näyttää pitkään välttävältä, Paasio esittelee tuoreita tutkimustuloksia.
Paasion mukaan kasvuyritystä voi auttaa alussa kasvamaan. Päätöksen on kuitenkin tultava yrittäjältä itseltään. Kasvuyrityksiä Paasio muistuttaa kasvun vaiheessakin säilyttämään yrittäjyyden hengen, sillä se on hänen mukaansa kriittinen menestystekijä.
[77_salmela.jpg]
![]() |
Turun messujen Yritt?jyysseminaarissa yleis? sai harvinaisen tilaisuuden kuulla Heikki Salmelan (oik.) kertomusta Hesburgerin virstanpylv?ist?. Salmelaa haastatteli Iltalehden p??toimittaja Pauli Aalto-Set?l?. |
Kristiina Lindberg