Y-lehti » Arkisto » Artikkeli

Kohti yrittäjämäistä yhteiskuntaa

Yrittäjyys on yksi keskeisistä Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK) ja Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTKK) painopistealueista. YTKK:n 20-vuotisjuhlavuoden viimeinen teemaseminaari keskittyi aiheeseen kahdeksan puhujan voimalla.

Pasi Malinen, ma.professori, TuKKK:

- Turkulainen yliopistokenttä on hoitanut kolmatta tehtäväänsä, yhteistyötä yhteiskunnan kanssa, jo vuodesta 1640. Mutta aina kannattaa tarkistaa, missä mennään. Emme usko muinaisen roomalaisen insinöörin väitteeseen: kaikki on jo keksitty.

Meillä on erilaisia rooleja muun muassa teknologiayrittäjyyden, yliopistojen välisen yhteistyön ja teollisuusyhteistyön piireissä. Me kouluna tarjoamme liiketoimintaosaamista hankkeisiin, rohkaisemme akateemiseen yrittäjyyteen ja teemme tietointensiivisen yritystoiminnan kehitys- ja tutkimustyötä. Yksi päätehtävistämme on esittää kysymyksiä pohdittavaksi.

Antti Paasio, YTKK:n johtaja:

- Yrittäjä on henkilö, joka tunnistaa mahdollisuuden, ja hyödyntää sitä. Yrittäjyys on ennen kaikkea henkinen tila.

Kauppakorkeakoulujen synty aluksi tallasi yrittäjyyden! Kouluilla on muutenkin sama uusiutumisen haaste kuin yrityksillä. Keskikokoisuuden kynnyksen voi ylittää, ja olemassaolevien markkinoiden tyrannian välttää. Itsetyytyväisyys on menestyksen paradoksi.

Korkeakoulu voi tukea kehitystä yrittäjyystutkimuksen ja –koulutuksen kautta. Tutkintojärjestelmämme edellyttää yrittämisen periaatteiden hallinnan. Muun muassa maisteriohjelmassa teknologian rinnalle tuodaan liiketoimintaosaaminen.

Valtiosihteeri, KTM, Anssi Paasivirtaa haastatteli yrittäjyyden dosentti Jarna Heinonen TuKKK:sta:

- Seuraavan hallituskauden aikana yrittäjien määrä tulee kasvamaan 10 prosenttia, ja yritysten määrä 7 prosenttia. Asenneilmasto muuttuu pikkuhiljaa. Aloittavien ja pienten yritysten riskirahoitusjärjestelmä ei toimi, vaikka hankkeisiin pitäisi saada pääomaa ja osaamista. Laman häntämaininkeja on kasvuyritysten puute. Näitä potentiaalisia kasvajia on hersyteltävä esiin ja tuettava rahoittamalla toimintaa. Yrityspalvelurakenne on tosin melkoinen viidakko, ja sitä on selkiinnytettävä.

Professori Paul D. Hannon, NCGE:n johtaja, Birmingham, Englanti:

Hannonin johtama organisaatio kannustaa yliopisto-opiskelijoita yrittäjyyteen, ja tukee yliopistoja luomaan yrittäjyyttä kannustava oppimisympäristö.

- Korkeakoulujen ja yliopistojen kulttuuria on muutettava. Liki 90 prosenttia aloittavista yrittäjistä tulee muualta kuin liiketaloudellisesta koulutuksesta. Mitä ihmettä me kasvattajat oikein puuhaamme, sillä opintojen aikana kiinnostus yrittäjyyteen lopahtaa? Tarvitsemme lisää hyviä kasvattajia yliopistomaailmaan. Kyse on asenteesta, henkisestä tilasta. Keskipiste on käännettävä siihen välittömästi.

Ilkka Kouvonen, Turku Science Parkin toimitusjohtaja:

- Yrittämisen kulttuuri on Suomessa ohut. Yliopisto-opinnot ovat perinteisesti tukeneet uraa julkisella sektorilla. Samoin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Kilpailukyvyn uusjako on kuitenkin meneillään. Euroopan jämähtäessä paikoilleen Kiina ja Intia tulevat vauhdilla.

Avuksi Kouvonen ehdottaa muun muassa pääomasijoittamista erityisosaamista kehittäviin yrityksiin, innovaatioiden yhdistämistä monialaisesti, ja ulkomaisten yrittäjien houkuttelua maahan.

KTT Ulla Hytti, tutkimuspäällikkö, TuKKK:

Hytti pohti, muuttuuko työelämän muuttuessa myös yrittäjyys. Hän mainitsee olevansa yrittäjäuskovainen. Mutta: - epäilys on osa uskoa. Tutkijan työhön kuuluu kriittinen tarkastelu.

Hytti esittää, että yrittäminen ja palkkatyö eivät ole niin erilaisia kuin kuvitellaan. – Eikä ratkaisuja tarvitse tehdä loppuiäksi. Palkkatyö ei ole enää varma, ja yrittämisen luonne muuttuu. Yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistävät portfoliourat yleistyvät. Onneksi myös käsitykset siitä, kuka voi toimia menestyksekkäästi yrittäjänä. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan rinnastuksia. Yrittäjäkokemusta voi korostaa meriittinä palkkatyössä ja uudessa yritystoiminnassa.

Seminaarin päätti Turun Kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen, joka luotasi hallitusohjelman viestejä, ja keskittyi kauppatieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen haasteisiin unohtamatta sen mahdollisuuksia yrittäjyyteen vaikuttamisessa.

Reponen nosti esiin muun muassa yritystoiminnan tuntemuksen kouluttamisen, ja liiketoimintaosaamisen kouluttamisen muille kuin oman alan henkilöille. – Meidän on osallistuttava myös valtakunnalliseen suunnitteluun ja seurantaan esimerkiksi työryhmäjäsenyyksien muodossa.

Lopuksi Reponen muistutti Turkuun tulossa olevasta suuresta tapahtumasta, kesäkuussa 2007 pidetään Kansainvälinen Yrittäjyyden ICSB-konferenssi.

Seminaariin osallistui seitsemisenkymmentä kiinnostunutta.