Työelämä muuttuu. Pitkät työsuhteet ovat pian historiaa ja ura luodaan pätkätöissä ja verkostoissa. Kaikki työt edellyttävät luovuutta, kokonaisuuksien hyvää hahmottamista ja valmiutta opiskella läpi elämän. Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa. Miten koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, kysyttiin Turun kesäyliopiston 70-vuotisjuhlaseminaarissa.

- Osaamisyhteiskunta ei tarvitse paljon maistereita ja tohtoreita vaan ihmisiä, jotka ovat taitavia kaikessa, mitä tekevät, aluepäällikkö Olli Hietanen Turun kauppakorkekaoulun tulevaisuudentutkimuskeskuksesta sanoi.

Luovuus nousee entistä tärkeämmäksi kaikissa ammateissa. Sen merkitys on jo nyt suuri; Varsinais-Suomen luovien toimialojen osuus on 2 miljardia euroa, paljon enemmän kuin esimerkiksi paljon mainostetun bioalan.

- Työelämässä menestytään ymmärtämällä kokonaisuuksia ja verkottumalla.

Perinteiset alat katoavat

Varsinais-Suomessa tarvitaan eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työntekijöitä vuoteen 2015 mennessä. Työpaikat vähenevät eniten maa-, riista- ja kalataloudessa, suunnittelija Petri Pihlavisto Varsinais-Suomen TE-keskuksesta sanoi.

Pahimmat rekrytointiongelmat Varsinais-Suomessa koetaan nyt teollisuudessa. Työntekijöistä alkaa olla pulaa myös tieteellisillä, teknisillä, taiteellisilla ja humanistisilla aloilla, terveydenhoito- ja sosiaalialoilla sekä kuljetus- ja rakennusaloilla.

- Laivanrakennus tapahtuu tulevaisuudessa yhä laajemman verkoston sisällä. Vain osia ydinosaamisesta jätetään telakan oman henkilökunnan hoteisiin, laatupäällikkö Sisko Hellgren Aker Yardsilta kertoi.

- Laivan rakentamisessa on lukemattomia yksityiskohtia, joiden on saumattomasti muodostettava kokonaisuus, valmis tuote. Työntekijöiden on osattava paitsi tehdä oma osansa työstä, myös hahmotettava kokonaisuus, jotta työ tulee tehdyksi oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Koko ison verkoston pitää sisäistää suomalaisen laivanrakennuksen laatu.

Ammattikoulutus kaipaa muutosta

Koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitosta tarjosi uutta tapaa ammattitutkinnon hankkimiseen.

- Joillekin nuorille kolmivuotinen ammattikoulutus on liian pitkä. Heidän pitäisi voida hankkia koulutusta lyhyemmissä osissa, joista voisi yhteensä koota yhden tutkinnon.

Työelämässä on vielä suuri joukko kansakoulupohjalta. Kun he lähtevät eläkkeelle, yhä suurempi joukko korkeakoulutettuja on vailla työtä. Onko suhde oikea, Koponen kysyi.

- Myös aikuiskoulutus kaipaisi uudistamista, nyt se on valitettavan pirstaleista.

-Aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi osa koulutuspolitiikkaa, mutta myös työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa, sanoi johtaja Marita Savola Opetusministeriöstä.

- 53 % työikäisistä aikuisista osallistuu eri tyyppiseen koulutukseen. Luku on OECD-maiden korkeimpia. Koulutus ei kuitenkaan jakaudu tasa-arvoisesti. Koko työikäisestä väestöstä noin 350 000 on vailla ammatillisesti eriytynyttä koulutusta. 25-34 -vuotiaista 15 % on peruskoulun varassa ja suurella osalla aikuisista hankittu koulutus on vähäinen tai vanhentunut. Lähivuosien tärkeimpiä asioita onkin muuttaa elinikäisen oppimisen ajatus toimivaksi käytännöksi.

- Yhteisvastuullinen kulttuuri auttaa ihmistä jaksamaan kovenevassa työelämässä, tutkija Pertti Laine Turun kauppakorkeakoulusta sanoi. Hän peräsi vastuuta sekä työnantajilta, esimiehiltä että työntekijältä itseltään.

- Työpaikoilla tulee olla riittävästi resursseja ja työntekijöiden jaksamista on seurattava jatkuvasti. Esimiesten on otettava huomioon ihmisten kokonaistilanteet ja kuormittuminen. Osallistaminen ja luottamukselliset ja avoimet kehityskeskustelut ovat tärkeitä. Työyhteisön pitää ymmärtää vastuu jäsentensä hyvinvoinnista. Yksilön itsensä on kannettava vastuu suosimalla hyvinvointia tukevia elämäntapoja.

Elämme suurempaa muutosta kuin edes ymmärrämme, Olli Hietanen sanoi.

Terveydenhuolto ja sosiaaliala ovat tulevaisuuden suurimmat työllistäjät, Petri Pihlanto kertoi.

Sisko Hellgrenin mukaan laivanrakentajien verkosto tulee entisestään laajenemaan.

Joillekin nuorille kolmivuotinen ammattikoulutus on liian pitkä, Markku Koponen totesi.

Yli puolet työikäisistä aikuisista osallistuu erilaisiin koulutuksiin, kertoi Marita Savola.

Pertti Laine peräsi yhteisvastuullisuutta työpaikoille.

Pirkko Varjo