- Kun lapsi otetaan huostaan, alkaa kunta saada lapsen lapsilisät ja vastaa lapsen kuluista. Meidän tuloistamme kuntien hoitomaksut kattavat noin 70%. Loput saadaan lahjoituksina, selittää Kaarinan SOS-lapsikylän kylänjohtaja Kari Kiesiläinen. Lahjoituksia tulee niin yksityisiltä ihmisiltä kuin yrityksiltä ja järjestöiltäkin. Lahjoitukset voi tietysti kohdistaa mihin haluaa, mutta usein myös kysytään, mille olisi tarvetta. Kaikkia lahjoituksia ei suinkaan saada rahana.

- Esimerkiksi mummot kutovat sukkia ja naapurit lahjoittavat vanhoja vaatteita ja leluja. Olemme myös saaneet lahjoituksina urheiluvälineitä ja laulukirjoja, Kiesiläinen kertoo.

Lahjoitukset mahdollistavat sen, että lapsen täyttäessä 18 vuotta hän ei jää heti omilleen.

- Lahjoitusten ansiosta pystymme tukemaan nuoren asumista ja auttamaan esimerkiksi asunnon hankkimisessa opiskelupaikkakunnalta sekä huolehtimaan siitä, että nuori voi opiskella itselleen ammatin. Meillä on myös täällä lapsikylässä yksiöitä, joissa voi turvallisesti harjoitella itsenäistä elämää, kertoo Kiesiläinen.

Kaarinan SOS-lapsikylä on osa maailman suurinta lastensuojelu organisaatiota, joka toimii yli 130 maassa ja joka käsittää noin 450 lapsikylää, neuvoloita, nuorisokoteja ja terveyskeskuksia. Lahjoituksia järjestö saa myös kummimaksuina ja Kaarinan kylällä onkin kummilapsi etiopialaisessa kylässä.

- On tärkeää muistaa, että Suomella yhtenä maailman rikkaimmista maista on velvollisuus auttaa myös muiden maiden lapsia. Vaikka kaikkia ei koskaan pystyttäisikään auttamaan, on pienikin apu suuri asia sille yhdelle lapselle, joka sitä saa, Kiesiläinen painottaa.

Lapsikylissä pyritään tarjoamaan lapsille mahdollisimman normaalia perhe-elämää. Lapset asuvat kodeissa äidin ja sisarusten kanssa. Kodin arjessa apuna ovat myös ohjaaja, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi lasten vieminen kouluun ja harrastuksiin, sekä äidin sijainen "lapsikylä-täti".

Päiväohjelma kylässä ja kodissa on hyvin rutiininomainen ja ehkä hieman tylsäkin. Lapset käyvät normaalisti esikoulussa, koulussa ja harrastuksissa. Monien arkeen kuuluvat myös terapiat.

- Rutiineilla halutaan antaa lapsille, jotka usein tulevat hyvin kaoottisista oloista, ennakoitavuutta ja turvallisuuden tunnetta. Lapsen ei tarvitse stressata. Aina tietää, milloin syödään ja milloin mennään nukkumaan, kertoo Kiesiläinen.

Kylänjohtaja Kari Kiesiläinen

Sarjakuva päivän tapahtumista kertoo pienimmille lapsille, mitä seuraavaksi tapahtuu.