Kuntien palvelujen ulkoistamismylläkässä on ravisteltu yhtä kuntien perinteisesti hoitamaa aluetta: sosiaali- ja terveysalan palveluita. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet asiakkaita tätä kautta. Miten varmistaa palvelun eettisyys ja inhimillisyys, mutta myös liiketaloudellinen toimivuus?

- Kuntien rakennemuutoksen myötä nyt ostetaan sitä, mikä aikaisemmin tuotettiin itse. Kilpailuttaminen on taitolaji, sen osaaminen ei ole itsestäänselvää, projektipäällikkö Taina Vahtera Turun Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksesta selvittää. Hän veti vuoden mittaisen Kuntien kilpailuttamis- ja hoivayritysten tarjousosaamishankkeen.

Kun projektissa olivat mukana kuvion molemmat osapuolet, kunnat ja yrittäjät, yhteinen työskentely tuotti hedelmää. Kuusi asiantuntijaseminaaria tarjosivat tietopohjaa kilpailuttamiseen, tarjousosaamiseen ja palveluiden laadun kehittämiseen. Kuntien ja yrittäjien yhteinen työryhmä sorvasi laatukriteeristöä vuoden mittaan.

Malli muokattavissa

- Nyt luotu kriteeristö on esityöstetty pohja, jota jokainen kunta voi muokata omien tarpeidensa mukaan yhdessä yrittäjien kanssa, Vahtera painottaa ja jatkaa hoitopaineiden ja palvelun tarjoajien määrän olevan eri kunnissa erilaisia.

Salon Hoitokoti Oy:n yrittäjä Sisko Katara lähti työhön mukaan, sillä: - Halusin tietoa, ja vaikuttaa tämän projektin kriteeristöön. Molemmilla osapuolilla oli yhteinen tahto työstää asiaa eteenpäin.

Suuri oivallus oli tiedostaa, kuinka monisyinen kokonaisuus kilpailuttaminen on. – Mikä on laadukkaasti toteutettua, inhimillisyyttä kunnioittavaa hoitoa? Hoitajien määrä, tilat ja esimerkiksi vessojen määrä herättivät paljon keskustelua. Pohdimme, voiko olla useamman kuin kahden hengen huoneita. Päädyimme siihen ettei voi.

Mitä, kenelle, millä hinnalla?

Kataran Hoitokoti keskittyy enimmäkseen mielenterveyskuntoutujiin. Kunnista on ohjautunut asiakkaita. Paikkaa on useimmiten kyselty sairaalan aloitteesta. – Kokeiltu on jo monta paikkaa, ja meille päädytään ympärivuorokautisen, turvallisen hoidon takia, Katara selvittää. Salon yksikössä asuu 21 kuntoutujaa, henkilöstöä on 9.

Hiottu laatukriteeristö selventää käsitteitä, termejä ja kysymyksenasettelua. Kunnan täytyy tietää, mitä haluaa ja pyytää. Yrittäjän on tiedettävä, mihin kysymykseen tarjoaa vastausta. – Sisältö auttaa kuntia laittamaan yrityksiä järjestykseen. Uskon, että kunnat oppivat kilpailuttamaan, ja yritykset olemaan mukana kilpailussa. Täytyy muistaa, että neliöt on helppo mitata, mutta eivät kata koko kuvaa. Miten mitataan ja arvotetaan se muu? Kriteeristön myötä on mahdollisuus tuoda näitä arvokkaita seikkoja esiin, Katara kertoo.

Sekä kunnissa että yrityksissä esiintyy huolta, että korkeiden vaatimusten myötä hinnat nousevat niin korkeiksi, että kunnilla on varaa ostaa hoitopaikkoja vain osalle tarvitsijoista. Toisaalta: voisi otaksua olevan asiakkaan edun mukaista, että hintakilpailussa putoaa mahdollisia epäterveitä yrityksiä pois.

Sisko Katara kävi tervehtimässä Reino Väisästä tämän palveluasunnossa.

–a-ss