Turun matka Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 on päässyt ihan virallisestikin vauhtiin, kun opetusministeri Saarela teki oman päätöksensä kesän korvalla ja valitsi Turun muiden suomalaisten ehdokkaiden joukosta. Kulttuuripääkaupunkihankkeen projektipäällikkö Suvi Innilä saattoi huokaista silloin helpotuksesta - mutta vain hetkeksi.

- Nyt se työ vasta alkaa. Meidät on valittu vasta Suomen ehdokkaaksi, ei ole ihan itsestäänselvyys, että EU:ssa hyväksytään se. EU voi pitkittää omaa päätöstään niin kauan, että hakemus kelpaa sille, Innilä toppuuttelee. Tämän syksyn aikana Turun hakemusta on täydennetty ja sen englanninkielinen versio on juuri tulossa painosta. Silloin Turun hakemus tulee myös kansainväliseen julkisuuteen.

Tsempata pitää nyt myös EU:n rahoituksen saamiseksi, sillä sieltä aikaisemmille kulttuuripääkaupungeille tullut 0,5 miljoonan euron rahoitus nousee 1,5 miljoonaan, mutta muuttuu samalla palkintoluonteiseksi: sen saa jos prosessin toteutus miellyttää tuen myöntäjiä. – Eli ei sen EU:n suhteen kannata ihan huoleton olla, Suvi Innilä kuittaa.

Yritysyhteistyökumppaneita tarvitaan

Vaikka EU myöntäisikin 1,5 miljoonaa ja valtion ja Turun kaupungin rahoitus toteutuisi luvatulla tavalla, tarvitaan 55 miljoonan hankkeeseen myös yritysyhteistyökumppaneita ainakin 6 miljoonan euron edustuksella.

– Heti kun Turku 2011 -säätiö saadaan perustettua, aloitetaan yritysyhteistyöneuvottelut, lupaa Innilä. Eikä vain perinteisen sponsoroinnin näkökulmasta, vaan hanke etsii myös ihan uudenlaisia yhteistyön muotoja yritysmaailman ja kulttuurin välille. Jo nykyisessä hakemuksessa esitellään mm. Heavy Metal Yards, joka toteutetaan yhteistyössä Aker Finnyardsin kanssa. Turun telakka-alue muuttuu silloin hetkellisesti esittävän taiteen estradeiksi. Hankkeeseen tavoitellaan noin 250 laivanrakennusyritystä ja eri sidosryhmiä.

Esimerkiksi tällaisia – hullujakin – ideoita on vielä mahdollista esittää vuoden kuluttua käynnistyvässä täydentävässä hankehaussa, joka on suunnattu ihan kaikille. Suvi Innilä toivoo myös, että jokainen yritys voisi omalta kohdaltaan suunnitella, kuinka voisi osallistua juhlavuoden tapahtumiin ja hyödyntää niitä omassa toiminnassaan. – Kansalaisaktiivisuus on tärkeää: esimerkiksi taloyhtiöt ja yritykset voisivat miettiä, miten vuosi 2011 näkyy talojen ja liikkeiden julkisivuissa.

Kun antaa niin myös saa

Kulttuuripääkaupunkihankkeesta koituu myös ihan laskennallisia hyötyjä liiketoiminnalle. Esimerkiksi luovien alojen liikevaihdon arvioidaan kasvavan nykyisestä 2,1 miljoonasta 2,9 miljoonaan. Juhlavuoden aikana mm. yöpymiset Turun seudulla kasvavat 15 prosentilla, jos kehitys yhtään seuraa aikaisempien kulttuuripääkaupunkien esimerkkiä.

- Kulttuuripääkaupunkihanke voi olla suuri muutosvoima. Legendaarisin esimerkki on tietysti Glasgow, joka oli vuoden 1990 kulttuuripääkaupunki. Se oli 80-luvulla massatyöttömyydestä kärsivä entinen laivanrakennuskaupunki, jonne kukaan ei halunnut mennä. Määrätietoisella, kaikki alat läpileikkaavalla strategialla, Glasgow nousi kaupungiksi, joka nykyään työllistää enemmän media- ja kulttuurialan ihmisiä kuin koskaan laivanrakentajia, kertoo Innilä.

Vaikka Turussa ei ihan tämän luokan muutosta tapahtuisikaan – ja meillähän laivanrakennus on yhä voimissaan – voi jokaiselle Turun kaupungin hankkeeseen sijoittamalle eurolle laskea ainakin kahden euron suoran tuoton. – Sen verran saamme valtion rahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta, projektipäällikkö Innilä uskoo. Se on aika hyvin, vai mitä?

Varsinais-Suomen Yrittäjät odottavalla kannalla

Toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä pitää Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa mainittuja kuutta miljoonaa yritysyhteistyöeuroa aikamoisena haasteena hankkeen vetäjille. - Ymmärrettävästi vain isoilla firmoilla on mahdollisuuksia varsinaisesti rahoittaa hanketta. Silti voi rakentaa yrityshankkeita, joista molemmat voivat kokea saavansa hyötyä win-win –periaatteen mukaisesti.

- Nyt vain pitäisi istua alas ja lähteä hiomaan yhteistyötä kaupungin kanssa. Yrittäjien puolelta pitäisi koota ryhmä miettimään, mitä ne konkreettiset toimenpiteet voisivat olla.

Henri Wibom uskoo, että kulttuuripääkaupunkivuodesta hyötyvät parhaiten turismista tulonsa saavat yrittäjät. – Suoraa hyötyä saavat varmaan mm. kaupan ja matkailun yritykset, joista varsinkin matkailuyritysten kannattaisi viritellä yhteisiä markkinointiverkostoja. Muita selviä hyötyjiä ovat kulttuuriyrittäjyys ja luovan talouden yritykset.

Tuskin kulttuuripääkaupunkivuosikaan on ihan yhtä juhlaa vaan, mutta mikään ei estä sitä odotellessa panemasta tanssiksi vaikkapa förillä. Kuva kesän 2006 Olohuone-tapahtumasta.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, Suvi Innilän taustalla näkyvä Aurajoki syttyy palamaan Euroopan kulttuuripääkaupungin avajaisissa 15.1.2011.

Anneli Perkiö