Elokuussa julkaistu Varsinais-Suomen luovien toimialojen strategia 2013 näkee luovat toimialat varsin merkittävänä toimijana tällä alueella. Strategiatyöryhmässä mukana ollut viestintäliiketoiminnan professori Saara Taalas Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmästä näkeekin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena olevan luovien toimialojen kasvavan merkityksen nostaminen yleiseen tietoisuuteen maakunnan kehittämistyössä.

Luoviin toimialoihin lasketaan mukaan kustantaminen ja painaminen, musiikki ja teatteri, audiovisuaalinen ala, valokuvastudiot, taidegalleriat, radio- ja televisiotoiminta, ohjelmistot ja tietokannat, mainonta ja tässä tutkimuksessa alueellisista syistä merkittävänä myös matkailu.

- Ilman matkailuakin, joka on muodostaa noin 60 prosenttia Varsinais-Suomen luovien toimialojen yrityksistä, luovilla toimialoilla on lähes kolminkertainen liikevaihto esimerkiksi bioaloihin verrattuna. Se ei ole siis mitään puuhastelua, vaan merkittävää liiketoimintaa, Saara Taalas painottaa. Hänestä olisi mielenkiintoista yhdistää luvut vielä siihen julkiseen tukeen, joka laitetaan kulttuurin tukemiseen – vasta se kertoisi luovien alojen koko liiketaloudellisen merkityksen.

Työntekijöitä luovilla toimialoilla (ilman matkailua) oli vuonna 2004 noin 8800, kun paljon puhuttu bioala työllisti vain 3000 henkeä. Yritysten määrä on suuri: 1900 (bioaloilla 60), mikä kuvastaa sitä kuinka pieniä luovien alojen yritykset ovat. – Tässä luvussa eivät ole mukana esimerkiksi freelancerit ja ammatinharjoittajat, joten ala lienee todellisuudessa vieläkin suurempi ja työllistävämpi, uskoo Taalas. Sisällöntuotannon alat ovat kaiken lisäksi myös vaikeampia ulkoistaa kuin massatuotannon alat, joten nämä työpaikat ovat ja pysyvät Suomessa.

Välittäjät rajapinnoilla

Luovien toimialojen kehittämisessä on ongelmansa, sillä tällä sektorilla on hyvinkin erilaisia toimijoita, yrityksiä ja arvoketjuja. – Eri toimijat käyvät keskustelua ristiin ja rinnan osin samoista asioista, vaikka tavoitteet ja toimenpiteet voivat olla erilaisia, selventää Taalas. Hän puhuu rajapinnoista ja välittäjäorganisaatioista, joiden kautta voi syntyä mm. poikkisektoriaalista lisäarvoa esimerkiksi yhdistämällä kulttuurista osaamista vaikkapa teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Alan kehittämiseksi strategiaprosessi päätyi suosittelemaan toimenpiteiksi mm. keskeisten tekijöiden tunnistamisen ja verkottamisen sekä monialaisten arvoketjujen rajapintojen hyödyntämisen määrätietoisesti ja ennakkoluulottomasti. Oleellista on nähdä luovien toimialojen sekä koko luovan talouden kehittyminen dynamiikkana ja eri osa-alueiden linkittymisestä syntyvinä osallistavina ja synergisinä prosesseina. Olennaista on tunnistaa, ymmärtää ja tukea prosesseja eikä yksittäisiä lopputuloksia.

Sanomattakin on selvää, että on pyrittävä myös mahdollistavaan, sallivaan ja kulttuurimyönteiseen asenneilmastoon.

–ap