Niin kirjoitettu kuin ennen kaikkea puhuttu kieli elää omaa elämäänsä omana aikanaan. Kieli mukautuu olemassa olevaan yhteiskuntaan ja välittää sen tuntoja muokaten sanastoa kulloistenkin tarpeiden mukaan. Jos palataan historiassa vaikkapa viisikymmentä vuotta taaksepäin, törmäämme suomen kielen sanastoon, jota nykyinen mediatulvan kyllästämä sukupolvi tuskin ymmärtäisi. Lieneekö oikeastaan tarpeenkaan, mennyttä mikä mennyttä. Antaa kielentutkijoiden ansaita elantonsa pohdiskelemalla "talikon" ja "atraimen" etymologista syntyhistoriaa. Mutta vaikka näitä kielemme historiallisia taustoja ei tuntisikaan, olisi ensiarvoisen tärkeää tuntea se äidinkieli, jonka kanssa päivittäin tuntojaan tulkitsee. Olen kantanut hieman huolta kielemme tulevaisuudesta, kun kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen kuulin äidinkielen kokeiden tulosten huonontuneen vuodesta 1995 lähtien. Syitä ja seurauksia on varmaan monia, ja niistä meillä kaikilla saattaa olla omat mielipiteemme. Tuntuu kuitenkin siltä, että aikuiseksi on nyt kasvamassa sukupolvi, jonka kielelliset valmiudet ovat entistä rajallisemmat. Ehkäpä sähköposti, netti ja tekstariviestintä ovat johtamassa siihen, että omia ajatuksiaan ei pysty ilmaisemaan laajemmin kuin muutamalla rivillä. Vaatimaton aktiivinen sanavarasto ei mahdollista asioiden monipuolista, elävää ja innostavaa ilmaisemista. Kun Nykysuomen sanakirjassa on runsaat 220.000 suomenkielistä sanaa, niin

aktiivisessa käytössä näistä on parhaimmillaankin n. 50.000 sanaa, pahimmillaan luku saattaa olla todella pieni. Nettimaailma ja monet muutkin tekijät ovat johtaneet siihen, että englannin kielestä on tullut ikään kuin kolmas virallinen kielemme. Monia asioita onkin luontevampi ilmaista niiden alkuperäisillä nimillä, mutta paljon on kieleemme pesiytynyt ihan tarpeetonta "slangienglantia", jonka voisi hyvin unohtaa.

Oivaltava ja monipuolinen kielenkäyttö on myös yksi onnistuneen yritysviestinnän kulmakivistä, on sitten kyse sisäisestä tai ulkoisesta viestinnästä. Onnistuneen viestinnän taustalla on usein oivallus, että jokapäiväisyyksiä voi välttää miettimällä, miten asiat voisi ilmaista toisin. Marraskuun lopulla keskuudestamme poistui eräs oman aikamme kielenkäytön tyyliniekka, Juice Leskinen. Hän oli hyvä esimerkki siitä, että vaikka hänen esittämiensä laulujen aiheet olivat lähellä ihmisen jokapäiväistä, tavallista elämää, niin tapa, jolla ne puettiin sanoiksi, on jättänyt meihin syvän muiston vuosikymmeniksi eteenpäin. Vaikka Juice oli alallaan lahjakkuus, hän teki myös työtä sanavarastonsa laajentamiseksi lukemalla paljon, ja lukemalla monipuolista kirjallisuutta. Ehkäpä meidänkin tulisi pysähtyä hetkeksi miettimään, millä tavoin voin omalta osaltani kohentaa kielitaitoani. Se pohdinta koituu tulevaisuudessa sekä omaksi että yrityksen eduksi. Yrittäjähän on aina toisinajattelija, eli niin kuin Juice sen ilmaisee:

On helppoa olla samaa mieltä
on helppoa olla mieletön
vaan enemmän löytää kun poikkeaa tieltä
ja oikaisee läpi metsikön.

Rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa ja menestyksellistä uutta vuotta yrittäjät.

Pentti Salonen