Maakunnassa on 24 000 yritystä, joista liki tuhat harjoittaa vientiä säännöllisesti. Varsinais-Suomen bruttokansantuotteesta noin 60 prosenttia tulee viennistä. Silti maakunnan elinkeinoelämän kansainvälistymisessä koetaan puutteita, joita korjaamaan on laadittu toimintamalli. Ohjelmatyöhön ovat osallistuneet muun muassa yliopistot, kauppakamari, yrittäjät ja seutukunnan kehittämiskeskukset.

Pieni yritys – iso idea

Yritysten nihkeästi edistyvään kansainvälistymiseen löytyy ilmeisiä syitä. – Kun menee hyvin, ei ehdi. Kun tarve iskee, onkin kassa tyhjä, vientiasiamies Turkka Ristimäki V-S:n TE-keskuksesta tiivistää. – Omistajien ikärakenne voi jarruttaa, eikä jakseta satsata lisämarkkinoihin. Palveluista ei tiedetä, tai ne koetaan viidakoksi, hän jatkaa.

Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä patistaa pieniä yrityksiä globaalistuville markkinoille isojen imussa: – Euroopan yhdentyminen tarkoittaa sisämarkkinoiden lähentymistä. Järjestönä haluamme olla edistämässä juuri lähimarkkinoita Itämeren ja Keski-Euroopan alueella. Wibom kokee palveluiden viennin haasteena.

Kuinka neuvontaorganisaatioiden viidakossa suunnistetaan? Onko kukaan kiinnostunut pienen yrityksen ideoista? Kansainvälistymisen tarve ja mahdollisuus syntyvät eri yrityksillä eri aikaan. – Tänä päivänä yrityksen koolla ei ole suurta merkitystä. Menestyviä mikroyrityksiä on olemassa, kansainvälistymisasiantuntija Markku Kauneela TE-keskuksesta lohduttaa. Ristimäki muistuttaa välittömästi innovaation painoarvosta. – Sen on oltava sitten suurempi.

Valmennuksen kautta vaikka Intiaan

Vientiasiamiesten lempilapsia ovat bio- ja informaatioteknologia sekä metalli- ja elektroniikkateollisuus. Tekstiili- ja elintarviketeollisuutta liikkuu vähemmän hankalasta rakenteesta johtuen. – Pienten käsityöpajojen kanssa on jotain kokeiltu, mutta jos tekee vientityötä, siellä tuotanto toppaa heti, Ristimäki mainitsee.

Apua luvataan verkostosta. Neuvottoman yrittäjän käteen ensiavuksi tyrkättävää kattavaa esitettä ei ole. Ensimmäiset yhteydenotot ovat hakuammuntaa, jossa punnitaan erityisen tarkkaan vastaajan puhelinpalvelutaidot. Ettei orastava kansainvälistyminen torpedoituisi yrittäjän hankalaksi kokemaan palveluun tai sen puutteeseen.

Ensineuvoa lupaavat TE-keskus ja Yrittäjät. – Ottipa yhteyttä mihin tahoon tahansa, uskon, että sieltä osataan neuvoa oikealle luukulle, Ristimäki rohkaisee ja kertoo TE-keskuksessa toimivasta Turun Euroneuvontakeskuksesta ja kansainvälistymispalveluista. – Meillä pyörii valmennusohjelmia, joissa 4-10 yritystä valmennetaan tiettyyn kohteeseen esimerkiksi markkinakanavia ja valmistusintressejä ajatellen. Kilpailevat yritykset eivät sulje toisiaan pois, vaan löytävät kyllä oman siivunsa, Kauneela selvittää. Intia-valmennus alkaa nyt.

Suunnittelu ja toteutus

Kun vientiaikeissa oleva yritys tulee TE-keskukseen, kartoitetaan tarpeet ja toiveet, ja tehdään aikataulutettu ja budjetoitu suunnitelma. – Kehittämistukea haettaessa ohjelma on vuoden mittainen kohdemaan tutkimiseksi. Käytäntöön sen vie tietysti yrittäjä itse, Ristimäki kertoo. Prosessia seurataan, ja rahoitusta voi saada toteutuneita kustannuksia vastaan.

Maakunnan kansainvälistymistä kehittävän yhteistyöfoorumin toimintaohjelmaa on valmisteltu kolmen teeman alla. Viennin lisäksi painopisteitä ovat ulkomaisten yritysten ja investointien saaminen Varsinais-Suomeen sekä verkostojen hyödyntäminen Itämeren alueella. – Työvoimapula vaivaa toimialasta riippumatta. Nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa ja integroitumista suomalaiseen työyhteisöön on vahvistettava, Wibom painottaa.

Yhteistyöfoorumi jatkaa kokoontumisia, ja verkostoon otetaan myös yksityisiä toimijoita. – Asiantuntijayrityksiä, lakiasiaintoimistoja esimerkiksi, Kauneela kaavailee.

Kansainvälistymisasiantuntija Markku Kauneela on tehnyt selvityksen elinkeinoelämän kansainvälistymispalveluista maakunnassa.

Vientiasiamies Turkka Ristimäki lupaa hoitaa ja hoivata vientiä harkitsevia ja aloittelevia yrityksiä. – Kunhan idea on hyvä, ja kotimaan bisnekset kunnossa.

Maailman markkinoille vaikka kiskoja pitkin. Turkka Ristimäki, Henri Wibom ja Markku Kauneela näkevät Varsinais-Suomen tulevaisuudessa kansainvälistymisen kärkimaakuntana.

–a-ss