Naantalin kaupungin ja yrittäjien välisiä kuvioita hiottiin aamukahveilla marraskuun puolivälissä. Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämään tilaisuuteen kaupungintalolle saapui parisenkymmentä.

Muumimaailman edustajat Pekka Jokisuu ja Tomi Lohikoski eivät aivan toteuttaneet yrityksen tunnuslausetta Halataan kun tavataan, mutta luonnehtivat keskusteluilmapiiriä kohtalaisen avoimeksi: – Kaava-asioita pitäisi saada eteenpäin. Ne ovat monelle yrittäjälle elinehto.

Kaupunginjohtaja Timo Kvist kiiruhtaa pitämään roolijaon selvänä: - Kaupungin tehtävä ei ole rakentaa tiloja yritystoiminnalle tai rahoittaa sitä. Kunnallisen elinkeinopolitiikan lähtökohta on rakenteellisesti ja taloudellisesti terve kunta, joka pitää infrastruktuurista huolen. Me investoimme seuraavan neljän vuoden aikana 40 miljoonaa, joista suuri osa uppoaa juuri viimemainittuun.

Byrokratia syö aikaa

Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Kari Björklöv näkee haasteen seutukuvassa. – Ihmiset eivät ole enää paikkakuntasidonnaisia. Suomen haasteita ovat globalisaatio, väestön ikääntyminen, joka heijastuu työvoimapulana sekä julkisen talouden tasapaino. Björklöv painottaa yli 93 prosenttia yrityksistä olevan mikroyrityksiä. – Näiden arkea ovat lisääntynyt lainsäädäntö ja sen soveltaminen käytäntöön. Se syö aikaa.

Nuorten työllistäminen saa yrittäjän pohtimaan oppisopimuskäytäntöä, sillä nykyisillä ehdoilla hirvittäisi palkata edes omaa lasta, kuten kuulija asian muotoili. Oppilaitosten tekniikka ei ole yritysten käyttämän tasolla, ja uuden työntekijän joutuu kouluttamaan uudestaan. Pienryityksissä perehdyttäminen ontuu henkilöstön vähyyden ja ajanpuutteen takia.

Kursailematta käymään

Yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Henri Wibom perusteli syitä kuntien ja yrittäjien yhteistyön lisäämikseksi. Kansainvälisen kilpailun kasvaminen ja EU:n yhdentymiskehitys lisäävät Suomessa seudullisen yhteistyön merkitystä. Wibom poimii esimerkkejä pk-yritysbarometristä koskien elinkeinoilmastoa. – Keskusteluyhteys pelaa, mutta ei heijastu konkreettisiin asioihin. Tilanne on ollut sama kaksi vuotta. Nopean päätöksenteon kunnat ovat ranking-listan yläpäässä. Myös kuntien hankintaosaaminen koetaan heikoksi.

Keinoiksi tilanteen parantamiseksi Wibom ehdottaa kuntakohtaisia kyselyjä yrittäjien tarpeista, toimialakohtaisia tilaisuuksia sekä patistaa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä vierailemaan yrityksissä suoraan.

Toimenpideohjelma käytäntöön?

Varsinaiset turpakäräjät käydään aina tilaisuuden jälkeen. Naantalin yrittäjien puheenjohtajana vuodenvaihteeseen saakka toimivalle Päivi Lähteenmäelle kerrotaan se, mitä aamukahveilla ei ääneen tohdittu ihmetellä. Lähteenmäki osaa arvata kipukohtia valmiiksi. – Naantalin elinkeinopoliittisen toimenpideohjelman on valtuusto hyväksynyt jo 2004, eikä sitä vieläkään ole viety käytäntöön. Ei ole määritelty vastuualueita eikä –henkilöitä. Olemme patistelleet säännöllisesti, mutta onko lopulta yrittäjien tehtävä valvoa, että kunta hoitaa hommansa, Lähteenmäki ihmettelee.

Keskusteluun olisi varattava enemmän aikaa. – Nyt ei puututtu lähipalveluun ollenkaan. Keskustan pitäisi elää myös matkailusesongin ulkopuolella. Torin alueen kokonaissuunnitelma puuttuu. Valmistelu on huonoa. Humaliston alueen kaava on ollut käsittelyssä koko puheenjohtajuuteni ajan, Lähteenmäki jatkaa. Hän on oppinut, että kunnan kanssa ei hötkyillä. Nimetön yrittäjä vieressä puuskahtaa, että tilastoilla ei tee höykäsen pöläystä. Nyt kaivataan konkretiaa.

Tomi Lohikoski ja Pekka Jokisuu Muumimaailmasta: - Toimiva kaavoitus on monelle yritykselle elinehto.

Naantalin yrittäjien puheenjohtajuudesta vuodenvaihteessa luopuva Päivi Lähteenmäki Tilitoimisto Päivi Lähteenmäki Oy:stä kaipaa kokonaissuunnitelmaa taustalla olevan torin käytölle.

–a-ss