Valtion harjoittamassa työllisyyspolitiikassa on unohdettu kysynnän ja tarjonnan laki, professori Markus Jäntti Åbo Akademista sanoi. Työllisyyspolitiikassa on keskitytty työvoiman tarjonnan edistämiseen samalla, kun työvoiman kysynnän edistäminen on jäänyt sivuun.

- Esimerkiksi veronalennukset olisi ehkä syytä kohdentaa sinne, missä ongelmatkin ovat eli työnantajamaksujen perusvähennykseen ja palveluiden arvonlisäveroon, Jäntti sanoi Turun Sanomien järjestämässä Talouden kansalaisfoorumissa Turussa.



Valtiosihteeri Raimo Sailas varoitti sokeudesta maailmanlaajuisten muutosten edessä. Suomessa ei voida uskoa talouden pyörimiseen vanhoilla raiteillaan, kun maailmalla on nousemassa uusia, kilpailukykyisiä alueita. Esimerkiksi Kiina on kasvamassa koko maailman työpajaksi ja myös Intia on pääsemässä samoille raiteille. Meitä lähinnä on Viro, jonka tulo mukaan EU:n tekee maasta entistä vahvemman kilpakumppanin.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito tulee entistä vahvemmin pienen, työssä käyvän väestönosan asiaksi. Nykyinenkään veroaste ei enää vuosikymmenen lopulla riitä hyvinvointipalveluiden maksamiseen ja kun verotusta pakon edessä kevennetään, tilanne vain pahenee.



- Ainoa mahdollisuus hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen on saada nykyistä suurempi osa työikäisistä töihin, minkä lisäksi työssäoloaikaa on pidennettävä noin neljällä vuodella, Sailas sanoi. Hän muistutti vielä, ettei yksikään niistä valtioista, jotka viime vuosina ovat ryhtyneet luomaan uutta järjestelmää vanhan tilalle, ole valinnut pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.



Uusien työpaikkojen luominen pk-yritysten vastuulla



Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi-Marja Kajander kysyi, miksi työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Lähes kaikilla aloilla on rekrytointiongelmia samalla, kun suuri joukko ihmisiä on ilman työtä. Sadantuhannen uuden työpaikan luominen on tässä tilanteessa pk-yrityksille todella iso urakka, hän sanoi.

- Työtä kyllä on, mutta työllistyminen on tehty vaikeaksi. Joissain tapauksissa työttömänä oleminen on jopa taloudellisesti kannattavampaa kuin työn tekeminen. Työllistämisen esteinä ovat myös työn korkeat sivukulut sekä vielä uhka irtisanomissuojan tiukentamisesta. Varsinais-Suomen Yrittäjien hiljattain tekemän kyselyn mukaan neljä viidestä yrittäjästä nostaa palkkaamiskynnystä entisestään, jos irtisanomissuoja tiukkenee.



Toimitsija Outi Rannikko Palvelualojen ammattiliitosta peräsi työnantajien vastuuta. Kauniista julkisista puheista huolimatta työntekijä saa liian usein kuulla olevansa kävelevä kuluerä.

- Työtä on, mutta kuka haluaa maksaa siitä? Yrityksiin otetaan harjoittelijoita, mutta harjoitteluajan loputtua työkin loppuu kun siitä pitäisi ryhtyä maksamaan palkkaa. Joskus tuntuu, että ammattitaitokin on este työllistymiselle, ammattilaiselle kun olisi maksettava ammattilaisen palkka, Rannikko sanoi.



Kirsi-Marja Kajander muistutti, että harjoittelujärjestelmä ei ole yrittäjien keksintöä, vaan paljon puhuttua yritys-oppilaitos -yhteistyötä. Sinänsä kannatettavaa, mutta yrittäjälle ei aina niin kannattavaa.

- Oma työaika voi mennä harjoittelijan opastamiseen ja rästiin jääneet työt on tehtävä iltaisin tai viikonloppuina, hän sanoi.



Yrittäjä itse joustaa eniten



Tarja Kalevalla on runsaan kymmenen vuoden kokemus yrittämisestä. Hän pyörittää Julinia -Cateringia, joka hoitaa tilausravintolaa, juhla- ja pitopalvelua sekä lounasruokailua. Työntekijöitä on viisi, minkä lisäksi käytetään ekstratyövoimaa tarpeen mukaan. Työtä riittäisi usemmallekin, mutta työn sivukulut tekevät palkkaamisen kannattamattomaksi.

- Yrittäjä on itse se, joka joustaa. Työntekijän asema on monin tavoin turvattu, mutta yrittäjän työpäivän pituudesta ei olla kiinnostuneita, hän toteaa.



Julinia-Cateringissa on silloin tällöin harjoittelijoita, joskaan ei enää yhtä usein kuin ennen.

- Otan mielelläni nuoria opiskelijoita, joilla on motivaatiota ja joilta mekin saamme uusia ideoita. Sen sijaan työllisyyskursseilta tulevia en enää ota, kokemukset ovat sen verran huonot. Ei työllisyyspolitiikkaa pitäisi hoitaa sillä tavoin, että kaunistetaan tilastoja kurssittamalla ihmisiä, jotka vain odottavat kurssin päättymistä ja pääsyä takaisin päivärahalle. Tietysti ihmisiä on monenlaisia ja on hyväkin, että annetaan mahdollisuuksia kouluttautua jos sitä halutaan. Täytyy myös muistaa, että harjoittelija ei paikkaa yrityksessä ketään. Jos harjoittelijan työsuhde haluttaisiin vakinaistaa, siihen pitää myös löytyä rahaa, Kaleva sanoo.



[82_66.jpg]

Ty?t? riitt?isi uusillekin tekij?ille, mutta ty?n sivukulut tekev?t ty?llist?misen kannattamattomaksi. Jo nyt on paljon t?it?, jotka yritt?j?n on teht?v? itse sen takia, ettei niiden teett?minen toisella j?tt?isi mit??n k?teen, yritt?j? Tarja Kaleva Julinia-Cateringista kertoo.

PIRKKO VARJO