Yrittäjyyskasvatus on ollut pakollinen osa koulujen opetussuunnitelmaa viime syksystä lähtien. Silti vain kolmasosa opettajista toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään. Tieto käy ilmi kasvatustieteiden tohtori Jaana Seikkula-Leinon tutkimuksesta, jossa tarkastellaan perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen toteutumista 43 kunnassa eri puolilla Suomea.

- Yrittäjyydestä on viime vuosina keskusteltu erittäin paljon ja siihen nähden tutkimustulos ei ole kovin hyvä. Toisaalta on nähtävissä, että yrittäjyyskasvatus kehittyy, mutta hitaasti. Kaikkein sitoutuneimpia yrittäjyyskasvatukseen ovat kuntien sivistystoimenjohtajat, heikoin lenkki taas löytyy opettajista. Tämä on ymmärrettävää, sillä opettajille sälytetään valtava määrä opetuksen sisällöllisiä vaatimuksia. Myös heidän kosketuspintansa yrittäjyyteen on useimmiten hyvin heikko tai olematon, itsekin opettajana työskentelevä tutkija sanoo.

Seikkula-Leinon tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa vuosina 2005-2006 tutkittiin, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat paikallisten opetussuunnitelmien laatimista ja millainen itse prosessi on. Toisessa, parhaillaan menossa olevassa osassa tutkitaan, miten suunnitelmat ovat muuttuneet käytännöksi. Lopullinen tutkimusraportti valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Arviointi on unohdettu

- Ongelmana näyttää olevan yrittäjyyskasvatuksen eräänlainen ilmassa leijuminen. Ei oikein tiedetä, mitä se on. Yksikään tutkimukseen osallistuva kunta ei ollut myöskään pohtinut, miten yrittäjyyskasvatusta arvioidaan. Arviointi olisi kuitenkin tärkeää, sillä sitä mitä arvioidaan, sitä myös arvostetaan, Seikkula-Leino sanoo.

Koulu-yritysyhteistyön merkitys nousee vahvasti esiin. Mitä paremmin opettajat tuntevat elinkeinoelämää, sitä suurempi motivaatio heillä on yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen.

- Useissa kouluissa on jo vuosikausia ollut yrittäjyyskasvatusta, vaikka sitä ei sillä nimellä ole kutsuttukaan. Yrittäjyyteenhän kuuluu omatoimisuus, rohkeus, ideointikyky ja lupa epäonnistua. Usein yrittäjyyskasvatus mielletään vain keinoiksi ansaita rahaa.

Nihkeimmin yrittäjyyskasvatukseen suhtauduttiin kunnissa, joissa on hyvät tulevaisuuden näkymät sekä opetuksen että oppimisen toteuttamiseen. Omaksi ryhmäkseen tutkimuksessa erottuivat myös neljä kuntaa, jotka Suomen Yrittäjät on palkinnut yritteliäimpinä. Näissä kunnissa yrittäjyyskasvatus kouluissa oli jo melko pitkällä. Kaikkiaan tutkimukseen on osallistunut noin 500 ihmistä, joukossa myös yrittäjiä.

Jaana Seikkula-Leino on saanut tutkimukselleen rahoitusta opetusministeriöltä, eri säätiöiltä sekä viimeksi Liikesivistysrahastolta. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty.

Tarvitaan vielä paljon opettajien koulutusta, ennen kuin yrittäjyyskasvatus on osa peruskoulujen jokapäiväistä työtä, tutkija Jaana Seikkula-Leino sanoo.

Pirkko Varjo