Paimion Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen (PAKK) hallinnoima ESR-projekti Portti piti päätösjuhlat keskustelemalla työelämän osaamisesta. Joulukuun puolivälin juhlaseminaari tarkasteli aihetta sekä pk-yrityksen että työntekijän näkökulmasta.

Portin tarkoitus nelivuotisen toimintakauden ajan oli ratkaista yhtälö, jossa työvoiman kysyntä on noussut mutta ammattitaitoisten hakijoiden määrä laskenut. – Portin ideana on työelämän kohtaamispaikka työnhakijoille ja –antajille. Portissa kohtasivat myös kouluttajat ja työvoimatoimiston palvelut, projektipäällikkö Kirsi Haltia selvittää.

Koulutus tuotava työpaikalle

Osaamisen kehittämistä puheenvuorossaan käsitteli koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä. Pk-yritysbarometri kertoo joka neljännen yrityksen tarvitsevan lisää työvoimaa. Myös yrityksessä oleva henkilöstö tarvitsee koulutusta. – Mutta jos pienestä yrityksestä kolmekin henkilöä on koulutuksessa, se näkyy heti tuotantopanoksessa. Koulutus on tuotava työpaikalle työn oheen osaksi yrityksen toimintaa, Lamppu visioi. Yrittäjyysosaamisen näkökulma on hänen mukaansa puutteellista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Aikuiskoulutukseen se on jo rantautunut.

Lamppu näkee aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan jatkossa enemmän jo hyvän ammattitaidon kehittämisessä kuin osaamisvajeiden täyttämisessä. Oppilaitosten haasteiksi hän listaa pienyrittäjän tarpeiden selvittämisen, asiakkaiden ja koulutuspalveluiden tarjoajien verkottamisen, ja palveluiden käytännönläheisyyden ja reagointinopeuden: - Aikuiskoulutuksesta puuttuu jälkimarkkinointi ja yhteydenpito yritykseen, joka olisi tavallaan omalääkäri-palvelua!

Inhimillinen pääoma ratkaisee

Erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitokselta selvitti aineettoman pääoman haasteita ja merkitystä. Toimintaympäristöt ovat alituisen muutoksen kourissa. Toimintatapojen rakenteita muutetaan ja kehitetään. Jäykistä rakenteista siirrytään tarpeeseen vastaaviin tapoihin. – Nykyinen ajattelutapa painottuu oppimiseen, varautumiseen ja uuden luomiseen., Hussi tiivistää muutoksen.

Inhimillistä pääomaa ovat tiedot, taidot ja kyvyt pärjätä töissä. Rakennepääomaa muodostuu ihmisten välillä kulkevasta tiedosta. Suhdepääomaa ovat asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit. Tietämyksen johtaminen on näiden kolmen ulottuvuuden vuorovaikutus toisiinsa. Tiivis kolmio mahdollistaa tiedon virtaamisen. Ratkaiseva tekijä on inhimillinen pääoma. Uudistumisen tarve on välttämätön, ja tulee juuri inhimillisen pääoman kautta.

Toimintamalli elämään

- Syksyllä käynnistyi mittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutusta tarkasteleva projekti, joka seuraa, mitä oikeasti tapahtuu. Haastattelemme koulutuksen tarjoajia ja sidosryhmiä prosessien sujuvuudesta, johtaja Matti Pukkio työministeriöstä kertoo. Työvoimahallinnon ohjeistuksessa ja tarjouskilpailutuksessa on parannettavaa, hän myöntää. – Aikuiskoulutusta on jatkossa suunnattava enemmän jo työssäoleviin. Satsataan mieluummin harvempiin mutta pitkäkestoisempiin projekteihin. Niiltä voi odottaa tuloksia, Pukkio arvioi.

Haltia kertoo Portin tarjonneen neljänlaista peruspalvelua. – Aloittaneita asiakkaita meillä oli 470, mutta esimerkiksi nettipisteessä kirjattiin reilut 10 000 käyntiä. Hyvin monen kanssa olen hakupapereita kirjoittanut, Haltia mainitsee. Työnhakuklubi oli motivaattori monelle. Erilaisia teemapäiviä oli 70 tilanteen mukaan. Tuoreilta yrittäjiä rohkaisi yrittäjäklubitoiminta.

Projektin kautta työllistyi 253, yrittäjäksi ryhtyi 20 ja koulutukseen suuntasi 60 henkilöä. Haltia uskoo Portin elävän: - Toimintatapa on meillä päässä, ja toivon idean jäävän käytäntöön myös työvoimatoimistossa, hän viittaa läheiseen yhteistyökumppaniin.

Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä ja Martti Myllylä työministeriöstä keskustelivat tauolla osaamisen kehittämisestä.

Portin projektipäällikkö Kirsi Haltian tärkeimpiä yhteistyökumppaneita oli Kaarinan työvoimatoimisto ja johtaja Hannu Roslakka.

a-ss