Varsinaissuomalaisilta, kansanedustajaehdokkaina olevilta yrittäjiltä kysyttiin työllistämisestä, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja tupo-neuvotteluista. Kysely lähetettiin 12 ehdokkaalle.

Kysymykset

A) Pitääkö seuraavaan hallitusohjelmaan kirjata, että valtioneuvosto edellyttää Suomen Yrittäjien kutsumista tupo-pöytään?

B) Miten alentaisitte työnantajan sivukuluja? Miten helpottaisitte yritysten työvoiman saatavuutta?

C) Pitäisikö lahja- ja perintövero poistaa sukupolvenvaihdostilanteissa?

D) Kuinka yrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa?

Seuraaviin kysymyksiin ehdokkailta pyydettiin kyllä tai ei -vastauksia:

1. Onko yt-lain velvoitteiden ulottaminen alle 30 hengen yrityksiin perusteltua?

2. Hyväksyttekö, että myös työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset ja niiden työntekijät saavat samat yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuudet kuin työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset?

3. Pitäisikö polttoaineiden veroa laskea?

4. Pitäisikö ansiotuloverotusta laskea?

5. Tulisiko työnantajan työsopimusriskiä madaltaa keventämällä yksilöperusteisen irtisanomisen perusteita?

6. Pitäisikö julkisia palveluita ostaa yksityisiltä nykyistä enemmän?

7. Pitäisikö alueellisia yritystukia lisätä, vähentää, pitää ennallaan?

Timo Kaunisto (kesk) Laitila

A) Ajatus on kannatettava, joskin noin suoraviivainen linjaus ei liene realistinen. Asiaa ei ratkaista pelkästään hallitusohjelmassa vaan myös työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanta on merkitsevä. Jostain syystä ajatus ei ole saanut kunnon kannatusta esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitossa. Kannatan ja kannustan yrittäjäjärjestön osallistumista laajemmin tupo-päätöksen tekoon.

B) Palkanmaksun sivukuluja voitaisiin alentaa matalapalkkatuen laajentamisella. Tärkeää olisi tukea yrittäjän työllistämistilannetta siinä vaiheessa, kun ensimmäistä työntekijää palkataan. Vaihtoehtona voisi olla myös ensimmäisen työntekijän sivukulujen hoito suoraan yhteiskunnan piikistä, määräajan ja kulukattoon saakka.

Lyhyellä tähtäimellä työvoimapulaa helpottaisi osin aktiivisempi työvoimapolitiikka ja joustoturvan kehittäminen. Tästä ns. Tanskan mallista on hyviä kokemuksia. Nopeat yrityselämän muutokset vaativat työvoimapolitiikan uudelleen organisointia: on tuettava sekä yrityksiä että työntekijöitä äkillisissä muutostilanteissa. Pidemmällä tähtäimellä on uudistettava koulutusta paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Korkeakoulupainotteinen opintotie on epärealistinen työmahdollisuuksia ajatellen. Myös työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava.

C) Kyllä. Ensi vaiheessa veron alarajaa on nostettava ja verotaulukkoa lievitettävä.

D) Parasta sosiaaliturvaa on yrittäjyyden edellytyksistä huolehtiminen. Ongelmat kohdistuvat erityisesti yrittäjän työssä jaksamiseen, sairauteen ja eläkkeelle siirtymiseen. Olisi järkevää kehittää sosiaaliturvaa esimerkiksi palvelusetelien avulla, kuten vaikkapa yritysneuvontaa edistetään. Palvelusetelin avulla voisi yrittäjä palkata itselleen apu- ja sijaistyövoimaa sairauden tai loman ajaksi. Eläkkeissä pitää parantaa erityisesti heikoimman eläketurva varassa eläviä. Tärkeä olisi, ettei yrittäjää jätettäisi muutos- ja ongelmatilanteissa yksin.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Ei.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Pitää ennallaan.

Esko Kiviranta (kesk) Sauvo

A) Pidän tärkeänä, että Suomen Yrittäjien rooli suurena työnantajajärjestönä tunnustetaan, ja että se asianmukaisesti kutsutaan työmarkkinaosapuolten välisiin sopimusneuvotteluihin.

B) Yritysten työvoimakustannuksia pitää alentaa ulottamalla matalapalkkatuki alle 25-vuotiaisiin. Itse olisin valmis harkitsemaan matalapalkkatuen laajentamista alle 30-vuotiaisiin.

C) Hallitusohjelmaan tulee kirjata kohta, jonka mukaan yritystoiminnan jatkaja vapautetaan yritysvarallisuuden osalta kokonaan perintö- ja lahjaverosta.

D) Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvan erojen määrätietoista vähentämistä on jatkettava myös tulevalla hallituskaudella.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Kyllä.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Pitää ennallaan.

Anna-Liisa Koivisto (kesk) Vanhalinna

A) SY olisi hyvä kutsua tupo-pöytään, koska SY edustaa parhaiten kaikkia Suomen yrittäjiä.

B) Työnantajan sivukuluja voitaisiin alentaa jakamalla sosiaalimaksuja asteittain valtion, työnantajan ja työntekijän kesken. Erityisesti kansaneläkevakuutusmaksu voitaisiin siirtää vähitellen yleisistä verovaroista rahoitettavaksi.

Yritysten työvoiman saatavuutta voitaisiin helpottaa esim. yläkoulun ja lukion opinto-ohjausta tehostamalla ja lisäämällä työssäoppimisjaksoja yläkoulun aikana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloittamispaikkoja on lisättävä niille ammattiryhmille, joiden ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa, opintotukijärjestelmää kehitettävä kannustamaan opintojen suorittamista tavoiteajassa. Ammatillisille työssäoppimisjaksoille on saatava valtion rahoitusta erityisesti mikro- ja pienyrityksille.

C) Lahja- ja perintöveroa tulisi huomattavasti keventää sukupolvenvaihdostilanteessa, jolloin lahjan tai perinnön saaja jatkaa yritystoimintaa saamallaan yritysvarallisuudella.

D) Yrittäjän sosiaaliturvaa voitaisiin parantaa korjaamalla siinä olevia puutteita, esim. yrittäjälasten vanhempien oikeuksien, yrittäjän aikuiskoulutustuen ja työttömyysturvan saaminen samalle tasolle kuin palkansaajilla.

1. Ei.

2. En osaa sanoa.

3. En osaa sanoa.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Lisätä.

Mauri Salo (kesk) Somero

A) Pitää kirjata.

B) Suureen muutokseen työnantajan sivukulujen alentamisessa ei ole mahdollisuuksia. Kohdentamalla koulutusta kysyntää vastaavaksi ja mitoittaa sosiaaliturva, että työn vastaanottaminen on kannattavaa.

C) Kyllä pitäisi.

D) Työttömyysturvan muutoksia tulee jatkaa. Opiskelun, perheen ja yrittämisen yhdistäminen vaatii muutoksia.

1. Ei ole.

2. Kyllä.

3. Ei.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kilpailukyky ratkaisee.

7. Tasapainottaa alueellisia eroja.

Anne Ellä (kok) Laitila

A) Nykyiseen tupo-pöytään osallistuu vajaa 20 000 työnantajayritystä ja noin 70 000 säännönmukaisesti työnantajana toimivaa yritystä on pöydän ulkopuolella. Olen sitä mieltä, että hallitusohjelmaan tulee kirjata SY: n kutsuminen tupo-pöytään. Yrittäjyyden merkitystä korostetaan valtiovallan taholta, mutta puheet ja teot ovat ristiriidassa.

B) Työeläkemaksu jaettaisiin tulevaisuudessa tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Nykyisin työnantaja kattaa maksusta isomman osan. Työeläkemaksu on suurin työnantajan maksama palkan sivukulu. Työnantajat maksavat myös kansaneläkevakuutusmaksua, joka nostaa työhön liittyviä kustannuksia. Yleisten rahoitusperiaatteiden mukaisesti kansaneläkevakuutusmaksu tulisi rahoittaa yleisin verovaroin. Matalapalkkatuki tulee laajentaa koskemaan myös alle 25-vuotiaita työntekijöitä.

Yritysten työvoiman saatavuutta helpotetaan pienentämällä työsopimusriskiä, mitoittamalla sosiaaliturva niin, että työnteko on taloudellisesti kannattavaa, oppisopimuskoulutuksen edistämisellä ja työperäisellä maahanmuutolla.

C) Yritysvarallisuus tulee vapauttaa lahja- ja perintöverosta siinä tapauksessa kun lahjan tai perinnön saaja jatkaa yritystoimintaa saamallaan yritysvarallisuudella.

D) Yrittäjillä tulisi olla oikeus pienten lasten vanhemmille tarkoitettuun osittaiseen hoitorahaan. Yrittäjät tarvitsevat myös mahdollisuuden vuorotteluvapaaseen. Toiminimiyrittäjille tulisi saada sairastuneen lapsen hoitajan palkka verovähennyskelpoiseksi. Yrittäjien työttömyysturvassa on edelleen kohentamisen tarvetta.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Kyllä.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Lisätä.



Jouko Laxell (kok) Salo

A) Tupo-sopimukset ovat rauhoittaneet työmarkkinoitamme. 60- ja 70-luvuilla lakkoja oli merkittävästi nykyistä enemmän. Tupo-pöydässä yrityksiä edustaa suurteollisuus, jonka edut poikkeavat pienten yritysten intresseistä. Yhteistoimintamenettelyn ulottaminen yli 20 hengen yrityksiin on esimerkki suurista näkökulmaeroista. Suurteollisuus siirtyy halvan työvoiman maihin, mutta pk-yritykset työllistävät suomalaisia. Suomen Yrittäjät on saatava itsenäisenä osapuolena tupo-pöytään!

B) Meillä on 128 000 yksinyrittäjää. Näistä 30 % on valmis työllistämään, jos valtio tulee vastaan. Ehdotan 650 euron palkkatukea kahden vuoden ajan yksinyrittäjälle, joka palkkaa ensimmäisen työntekijänsä. Tarkoitukseen voisi varata 60 miljoonaa euroa.

Tilapäinen palkkatuki työllistää. Työvoimakoulutuksen jälkeen henkilö työllistetään tilapäisellä palkkatuella. Jos henkilö osoittautuu sopivaksi, hänet voi palkata yrityksen työntekijäksi.

Vanhemmuuden kustannukset pitää siirtää yrityksiltä valtiolle. Vanhempain- ja hoitovapaista ei tulisi enää yrityksille kustannuksia. Kynnys työllistää naisia poistuu.

Työvoimatoimistojen on palveltava yritysten tarpeita. Työvoimakoulutusta on räätälöitävä yritysten henkilöstötarpeiden mukaan. Muunlainen työvoimakoulutus on turhaa. Ammatti- ja korkeakoulujen koulutusohjelmien suunnitteluun on saatava yrittäjät mukaan niin, että ammatillinen koulutus vastaa yritysten työvoimatarpeita.

Yhteishankintakoulutusta pitää lisätä. Yritys valitsee henkilöt, joista koulutetaan edullisesti työntekijöitä.

Oppisopimuskoulutusta pitää hyödyntää rekrytointimuotona.

C) Perintö- ja lahjaveron I luokka pitää poistaa, jolloin lapsi, puoliso ja vanhemmat vapautetaan kokonaan perintö- ja lahjaverosta ja näin tehdään sukupolvenvaihdos mahdolliseksi.

D) Yrittäjällä pitää olla oikeus pienten lasten vanhemmille tarkoitettuun osittaiseen hoitorahaan. Vuorottelumahdollisuuden kehittäminen yrittäjille voisi olla tarpeen. Toiminimellä toimivan yrittäjän on voitava vähentää verotuksessa sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kustannukset, kun hän on työn takia joutunut palkkaamaan lapselleen päivähoitajan. Yrittäjän joutuessa työttömäksi, hänen on saatava työttömyyskorvausta vaikka hän omistaisikin osan yrityksestä.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Kyllä.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Lisätä.

Virpa Puisto (sd) Turku

A) On syytä kirjata, että neuvottelupöydän osanottajat on uudelleen arvioitava, ja että jos lisäystä tehdään, myös SY on silloin mukana.

B) Työnantajan perhekustannukset, äitiys-, isyys-, hoitovapaa jne, tulee jakaa molempien vanhempien, valtion ja työnantajan kesken oikeudenmukaisemmin. Koulutuksessa työnantajan tarpeet on huomioitava paremmin koulutuksen ja työllistymisen kohdentamiseksi. Esimerkkinä metallialan osaajien puute Lounais-Suomessa.

C) Perintöveroa ei voida kokonaan poistaa, mutta sen perimiseen liittyviä epäkohtia tullaan korjaamaan seuraavalla vaalikaudella.

D) Tulee parantaa. Yrittäjien eläketurva on saatettava samaan asemaan kuin maatalousyrittäjien MELA, johon kohdennetaan merkittävä valtiontuki.

1. Kyllä.

2. Ei.

3. Ei.

4. Kyllä.

5. Ei.

6. Kyllä.

7. Lisätä.

Urpo Lehtimäki (vihr) Naantali

A) Pk-sektori, jossa työskentelee noin 2/3 yritysten henkilökunnasta, tulisi paremmin kuulluksi jos Suomen Yrittäjillä olisi paikka tupo-pöydässä. Kansan valitsema eduskuntakin tosin unohdetaan tupohuumassa liian usein.

B) Mikroyrityksille palkkatukiohjelma. Aikaisemmin työttömänä olleen työnhakijan korvaukset 6 kk työnantajan tilille, koeaika 6 kk. Maksimimäärä 5 henkilöä / yritys.

Työvoiman saatavuus on myös kasvatusongelma. Ammatillisissa kouluissa tulisi olla enemmän työssäoppimista. Myös opettajilla tulisi olla työharjoittelujaksoja. Nuoren työntekijän palkkaaminen tulisi tehdä helpommaksi. Harjoittelutyön palkka voisi olla vaikkapa puolet nykyisistä minimipalkoista. Nuorille tulisi järjestää entistä enemmän mahdollisuuksia tutustua työhön ja kokeilla omia kykyjä.

C) Kyllä, mikro- ja pienyritysten osalta verolakia tulisi uudistaa ja poistaa lahja- ja perintövero.

D) Yrittäjyyden perusajatus on ottaa suurempi vastuu omasta pärjäämisestä ja jaksamisesta. Valitettavan usein oma eläkemaksu laitetaan minimiin ja tehdään pitkää päivää tunteja laskematta. Sosiaaliturvan osalta asiat voisi miettiä kokonaan uudestaan. Vihreän liiton perustulomalli ratkaisisi osaltaan myös yrittäjien sosiaaliturvan ongelmia. Yrittäjillä tulisi olla samanveroiset mahdollisuudet tuettuun lomaan ja kuntoutukseen kuin palkansaajillakin.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Ei.

4. Ei.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Lisätä.

Liisa Sulkakoski (vihr) Turku

A) Mielestäni se olisi aiheellista.

B) Ehdotan, että sosiaaliturvamaksut poistettaisiin ensimmäisen työntekijän kohdalta. Perustulo tekisi työnteon kannattavaksi, lisäten työvoiman saatavuutta.

C) Ei, mutta alarajaa tulisi nostaa tuntuvasti.

D) Perustulo parantaisi myös yrittäjien sosiaaliturvaa.

1. Ei.

2. En osaa sanoa.

3. Ei.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Kyllä.

7. Lisätä.

Martti Wallasvaara (vihr) Turku

A) Tupo-pöytä on pitkän kulttuurin tulos. SY:tä tarvitaan tupo-pöydässä, jos katsotaan ettei EK edusta riittävästi yrittäjän ääntä kuten julkisuudessa on nyt kuulunut. Asiantuntemattomuuttani en lähtisi liputtamaan vaatimusta ehdottomana, mutta tavalla tai toisella tupo-pöytää on kehitettävä niin, että yrittäjien ääni kuuluu selvästi.

B) Kokonaisvaltaisesti työnantajan sivukulujen radikaali alentaminen ei liene lyhyellä aikavälillä mahdollista. Yksi meneillään oleva hanke on vaatimus ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän sosiaaliturvamaksun tuntuvasta alentamisesta pienyrityksissä.

Työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää ja yksi erinomainen väline olisi perustulon nimellä kulkeva Vihreiden ehdotus sosiaaliturvan kokonaisremontiksi. Se loisi aktivoivan sosiaaliturvan ja toisi kokonaan uudenlaisen tunnelman työmarkkinoille.

C) Ainakin perintöveroa tulisi, jollei kokonaan poistaa, niin merkittävästi alentaa nykyisestään nimenomaan sellaisissa tilanteissa, jotka vaarantavat yritystoiminnan jatkumisen perheen piirissä.

D) Ei riittävästi faktatietoa voidakseni esittää yksityiskohtaisia parannusehdotuksia. Epäkohtia on useita, olennaista on, että yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa.

1. Ei.

2. Kyllä.

3. Ei.

4. Kyllä.

5. Kyllä.

6. Ei.

7. Lisätä.