Ennakkotiedot eri tilastoista viime vuodelta kertovat maamme yritystoiminnan kasvavan vauhdilla.

Vuonna 2006 perustettiin arviolta 30.000 uutta yritystä ja yritysten kokonaisluku yltänee 240.000:een

Työvoimatiedustelun mukaan yrittäjiä oli 11.000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maahamme siis syntyy enemmän yrityksiä kuin koskaan ja kun yritysten nettomääräinenkin kasvu, n. 4000 yritystä vuodessa, on ennätysluokkaa, on maassamme yrityksiä nyt ennätysmäärä.

Uusista työpaikoista lähes 80 % syntyy tänä päivänä pk-yrityksiin; pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 50 prosentilla, kun vastaava luku suuryrityksissä on 13 %.

Yritystoiminnassa ja erityisesti pk-sektorilla näyttää siis näidenkin lukujen valossa menevän hyvin.

Kun suuryritykset toteuttavat laajoja irtisanomisia, korvaavat työpaikat löytyvät nopeaan tahtiin työvoiman saatavuusongelman kanssa painivalta pk-sektorilta.

Valtiovalta ja erityisesti vielä istuva hallitus tuntuu ummistaneen silmänsä tältä kehitykseltä.

Hallituspuolueiden äänin hyväksytty YT-lain laajennus alle 30 hengen yrityksiin on kuin märkä rätti

päin pienyrittäjän kasvoja.

Suomen Yrittäjien tiukka vastustus nosti asian hallituksen pöydälle keskusteluun, mutta lopputulema noudatti vanhaa kaavaa – korporaatioiden mahti jyräsi yrittäjyyden.

YT-lain laajentamista pienempiin yrityksiin on vähätelty mm. sillä, että sen toteutus on vain

jo nyt käytännössä työpaikoilla toteutettavien asioiden kirjaamista lakipykäliksi.

Lakiprosessiin liittyvät taustat ovat kuitenkin huomattavasti laajempimerkityksisiä.

YT-lakiprosessi osoitti erityisesti sen, että mm. keskeisissä työelämän kysymyksissä

keskusjärjestöt, tässä tapauksessa EK ja SAK, ottavat itselleen hallitukselle ja eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa. Poliittisen pelin nappuloina ovat useimmiten pienet yritykset.

Viime vuoden syksyn pk-barometrissä yrittäjiltä kysyttiin mm. yrittäjyysilmapiiriin liittyen

julkisen vallan toimenpiteiden vaikutusta ilmapiiriin. Ko. indeksiluku oli valtiovallan toimijoiden ja valtakunnan politiikan osalta eri osatekijöistä kaikkein negatiivisin.

Signaali on selvä; yrittäjät eivät usko päätöksentekijöiden kaunopuheisiin yrittäjyyden edistämisestä varsinkin, kun todelliset toimenpiteet ovat huonoimmillaan YT-lakipäätöksen kaltaisia.

Eduskuntavaalit lähestyvät – kannattaa tarkoin miettiä, kenelle äänesi annat.

Onko ehdokkaasi sellainen, että voit uskoa hänen myös tosipaikan tullen painavan nappia yrittämisen edistämisen puolesta?

Henri Wibom
Toimitusjohtaja