- Kun SAK puhuu paikallisesta sopimisesta, se tarkoittaa heidän mielestään sitä, että toimitaan SAK:n eikä yrityksen sekä henkilöstön ehdoilla. Se ei ole paikallista sopimista, jos pelisäännöt tulevat SAK:lta, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Nieminen painokkaasti.

Toisaalta myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiminta ei saa Niemisen ehdotonta hyväksyntää. – Kun nämä kaksi järjestöä sopivat keskenään asioista, valtaosa yrittäjistä ei pääse vaikuttamaan asioihin, jotka heitä itseään koskee. Tässä on mielestäni olemassa demokratiavaje: maan hallitus on antanut liikaa valtaa SAK:lle ja EK:lle meitä kaikkia suomalaisia koskevissa asioissa, ynnää Nieminen.

Uusi yt-laki aiheuttaa Niemisen mielestä kohtuuttomia hankaluuksia pk-yrittäjille ja hankaloittaa myös paikallista sopimista. – Monissa pienissä yrityksissä ei välttämättä löydy osaamista toimia aivan lain pikkutarkkojen muotoseikkojen mukaisesti ja pieni muotovirhe voi johtaa jopa 30 000 euron sakkoihin, hän kärjistää. – Yt-laki puuttuu myös asioihin, jotka kuuluvat pelkästään yrityksen johdolle, kuten laitehankinnat ja investoinnit. Yt-lakia muotoseikkoja noudattamalla yrittäjä ei pysty nopeisiin, itsenäisiin ratkaisuihin ja sitten voikin olla jo liian myöhäistä.

Olavi Niemisen mielestä pienissä yrityksissä asiat voidaan sopia – ja on tähän asti sovittukin - hyvässä hengessä ja joustavasti henkilöstön kanssa keskustelemalla. - Kun siihen tulee joku liian voimakas taho mukaan, tulee hankaluuksia.

- Pk-yrityksissä henkilöstöstä halutaan pitää kiinni ihan toisella tavalla kuin pörssiyhtiöissä. Perheyritykset hoitavat työvoimapolitiikkaansa vastuullisemmin ja pitkällä jänteellä, ei kvarttaalitalouden lyhyen jänteen politiikalla, Nieminen muistuttaa. – Tällainen turha byrokratia vain vähentää yrittäjien kasvuhalukkuutta ja halua palkata lisää väkeä - tai sitten saatetaan mennään sellaisiin järjestelyihin, että yritys jaetaan kahdeksi, ettei henkilöstömäärä vain kasvaisi yli kahdenkymmenen.

SAK: nykyiset työehtosopimukset jo hyvin joustavia

SAK:n Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus aluejohtaja Outi Rannikko pitää omasta puolestaan paikallisista sopimista sinänsä ihan kannatettavana ajatuksena. – Mutta me olemme huolissamme luottamushenkilöiden asemasta ja heidän valtuuksistaan toimia. Onko heillä työkaluja ja aikaa hoitaa henkilöstön asioita työajalla? Ja annetaanko heillä esimerkiksi todellista tietoa yrityksen tilasta? Lain mukaan luottamusmies ei ole yrityksissä pakollinen, mutta työnantaja itse pääsisi usein helpommalla, kun hänen tarvitsisi puhua ja sopia vain yhden henkilön kanssa.

- Eero Lehti on ehdottanut, että luottamusmiesten työsuhdeturvaa pitäisi heikentää. Meidän mielestä paikallinen sopiminen silloin loppuu, samalla kun luottamusilmapiiri heikkenee. Mutta jos nämä asiat ovat kunnossa, meidän mielestä paikallista sopimista voisi vaikka lisätäkin.

- Minusta on vain työnantajan etu, että henkilöstön sallitaan olla aloitteellisia ja heidän mielipidettään kunnioitetaan, Rannikko viittaa yt-lain pykälään, jolla mm. työjärjestelyt ja kone- ja laitehankinnat alistetaan yt-menettelyn piiriin. – Usein voitaisiin säästää kalliissa investoinneissa, jos kuunneltaisiin niitä työntekijöitä, jotka joutuvat koneita käyttämään, hän ehdottaa.

Outi Rannikon mukaan monet työehtosopimukset ovat jo nyt varsin joustavia, mutta niitä ei välttämättä ymmärretä käyttää hyödyksi paikallisessa sopimisessa. – Esimerkiksi lomaltapaluurahan voi sopia annettavaksi puoliksi vapaana, jos kesällä on hiljaisempaa ja kassassa tiukkaa, hän vihjaa. Sen sijaan palkat hänen mielestään kuuluvat ehdottomasti tessin piiriin. – Minimipalkat pitää olla, niistä neuvottelemista ei voi jättää luottamusmiesten harteille, hän rajaa.

Olavi Niemisen omassa yrityksessä, Piiloset by Finnsusp Oy:ssä, asioista sovitaan henkilöstön kanssa suoraan.

SAK:n aluejohtaja Outi Rannikko kehottaa työnantajaakin lukemaan työehtosopimukset tarkemmin – tarvittavaa joustoa ei välttämättä tarvitse hakea sopimuksen ulkopuolelta.

ap.