Esa Harkka, Lauri-Matti Turpeinen ja Jukka-Pekka Turpeinen eivät ensisilmäyksellä vahvista ulkoista mielikuvaa luonnonsuojelijoista. Mutta yrityksissä on paneuduttu ympäristönsuojeluun niin yritys- kuin omassa toiminnassa. Harkka-Yhtiöt ja Suomen Kasviöljykierrätys Oy ovat myös menestyneet Varsinais-Suomen Agenda 21 Ympäristötekokilpailussa aikaisempina vuosina.

Ympäristön suojelemisen edellytyksenä ei olekaan pukeutuminen kauhtuneisiin maihareihin ja värikkäisiin virkattuihin pipoihin. Se ei myöskään ole kallista ja aikaa vievää nyhertämistä, kuten moni saattaa ajatella.

Harkka-Yhtiöt siivoaa kolarissa romuttuneita autoja maisemasta. - Onnettomuuden jälkeinen romu ei kiinnosta ketään. Johan me hukuttaisiin peltiromuun, jos asialle ei tehtäisi jotain. Me kerätään, esikäsitellään ja toimitetaan autot romutettavaksi omalla kustannuksella. Metalliromun myynti ei kompensoi kustannuksia. Me hoidetaan koko roska veloituksetta. Ympäristöasioista ei viralliset tahot oikeasti välitä ollenkaan. Raha ratkaisee aina, menköön pohjavedet, ne ajattelee, Esa Harkka lataa turhautuneena.

Suomen Kasviöljykierrätys kerää käytettyjä elintarvikerasvoja koko Suomesta. Toiminta kattaa lisäksi suunnilleen puolet Ruotsista ja Norjasta. Puhdistamisen, erottelun ja jalostamisen jälkeen jäterasvoista syntyy muun muassa biologisesti hajoavia voiteluaineita, ulkotulia ja lämmitysöljyä.

Juuri lämmitysöljy tutustutti Harkan ja Turpeiset. Harkan hankkima rakennuslämmitin puhaltaa lämmintä ilmaa romuautojen esikäsittelytilaan. Tavallinen lämmitin toimii polttoöljyllä, mutta tämä puolet halvemmalla kierrätysöljyllä, jota Turpeiset toimittavat. Tuhannen litran öljykontista pumpulla polttimoon, jonne paineilma tuo joukkoon happimolekyylejä, jolloin palaminen on puhtaampaa. – Öljy esilämmitetään, jolloin glyseroli pilkkoutuu ja palaa, eikä tarvita kalliita esteröintilaitteita, Lauri-Matti Turpeinen selvittää.

1200 kuution tila lämpiää hyvin. Lämmitin syö noin kolmesta neljään litraan öljyä tunnissa. – Piipun nokasta voit nuuhkaista suoraan – ei haise miltään. Moni ihmettelee, että onpa siisti tila, ei nokihiukkasia missään. Laitteeseen jäävä vähäinen kuona on vain valkoista jauhoa. Ja me säästetään tuhansia euroja, Harkka hehkuttaa. Suurempaa maailmanvalloitusta estää jäterasvan rajallinen määrä. – Suomesta pari, kolme tuhatta tonnia vuodessa, Turpeiset huomauttavat. Siitä alle puolet soveltuu polttamiseen, ja rasvasta on poistettu paljon erilaisia aineita, jonka ansiosta palaminen on puhtaampaa.

Miestin kokemus on, että ympäristöystävällisyys ei aiheuta lisäkustannuksia. – Tietoa vain on haettava itse. Ei mikään sormia napsauttamalla tule, mutta kun homman saa pyörimään, se ruokkii itse itseään, Jukka-Pekka Turpeinen pohtii.

Hyötynä on paitsi tietysti luonnon säästyminen, selkeä markkinointihyöty omassa toiminnassa. Ympäristöystävällinen tapa työskennellä tuo lisää näkökulmaa yrittämiseen, ja yhteistyökumppaneita hakiessa siitä on selvää etua. Ja molemmille yrityksille se on tuonut positiivista julkisuutta. – Ympäristöystävällistä yritystä on kehnompi morkata pahasti, Harkka murjaisee ja jatkaa: - Ei tässä perkele ole vaihtoehtoja, pakko nämä moskat on hoitaa!

Lauri-Matti Turpeinen (vas.) ja Jukka-Pekka Turpeinen toimittavat kierrätysöljyn Esa Harkan rakennuslämmittimeen.

a-ss.