Yhteiskunnan rytmi on kiihtynyt ja teknologia on läsnä elämän eri osa-alueilla. Kun vielä markkinatalous on voimistunut, ei ole ihme, jos elämä tuntuu kiireiseltä.

- Asiat yksinkertaisesti tapahtuvat nopeammin nykyään ja yhteen päivään, viikkoon tai ihmiselämään pitää ahtaa enemmän asioita kuin aikoinaan, dosentti Matti Kamppinen sanoo.

Ajantasainen viestintäteknologia vahvistaa tunnetta, että kaikki on läsnä yhdessä ja samassa hetkessä eikä mikään odota vaan tapahtuu saman tien. Aikaa hinnoitellaan entistä innokkaammin ja kaikelle ajalle löytyy hinta.

- Kun esimerkiksi ostamme kalliit urheiluvälineet, ne tavallaan vaativat tulla käytetyiksi, sillä jos emme vietä aikaa kuntopyörän kanssa, sijoituksemme menee hukkaan. Olla möllöttäminen on kiireen pahin vihollinen, Kamppinen toteaa.

Suomalaiset tuntevat aikataulut

Muiden luterilaisten kulttuurien tapaan suomalaiset ovat hyvin aikataulutietoisia. Pidämme täsmällisyyttä hyveenä ja suhtaudumme työhön tiukasti. Työaika on monen suomalaisen mielestä elämän arvokkainta aikaa, perusta, joka antaa ihmisarvon elämälle. Toisaalta meissä on lujasti kiinni lorvimisen taito, joka näkyy varsin hienosti esimerkiksi Seitsemän veljeksen elämässä - ennen kuin he joutuivat naimisiin, Kamppinen sanoo.

Monet ns. luonnonkansat noudattavat luonnon rytmejä oman toimintansa aikatauluttamisessa, pakostakin. Jos menee kalaan väärään aikaan, ei saa saalista tai jos viljelee väärään aikaan, ei tule satoa. Meillä teknologia ja kauppa suovat mahdollisuuden ostaa kalaa tai viljaa milloin haluamme.

- Ehkä luontoon ankkuroituneessa aikakäsityksessä on erityisen arvokasta kypsymisen ja varttumisen ymmärtäminen. Me suomalaiset olemme hyvää vauhtia hukkaamassa ajatusta siitä, mitä on olla lapsi, nuori tai vanhus, kun kaikki tohina keskittyy nuoriin aikuisiin.

Kallis yksinäisyys

Kamppisen mukaan ihmisiä rohkaistaan ottamaan "oma aikansa" vastavetona ehkä sille, että on niin paljon asioita jotka vievät meiltä aikaa. Me siis iskemme takaisin ja otamme omaa aikaa. Se tuppaa toisinaan olemaan kallista yksinäisyyttä, jossa ei jaeta kokemuksia muiden ihmisten kanssa vaan kulutetaan jotain erikoisräätälöityä tuotetta kuten hierontaa, hiljaisuusretriittiä tai televisio-ohjelmaa.

- Oma aika ei kuitenkaan auta aikamme suureen ongelmaan, yksinäisyyteen. Parasta aika lienee silloin, kun on tärkeä jollekin ja vieläpä muilla kuin rahallisilla perusteilla.

Matti Kamppinen on Turun yliopiston dosentti ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntija. Hän on kirjoittanut ajasta mm. kirjat Enkelten aika, Ajat muuttuvat ja Tulevat ajat ja teknologia.

Työaika on Matti Kamppisen mukaan monille elämän arvokkainta aikaa, perusta ihmisarvolle.