Tarkkaan aikataulutettu elämä näyttää tehokkaalta. Kun kalenteriin on kymmenien minuuttien tarkkuudella kirjattu palaverit, vanhempainillat ja ystävien tapaamiset, elämä tuntuu olevan hallinnassa. Kalenteriorjana räpistely voi kuitenkin olla aika rankkaa, työyhteisökouluttaja Markku Lahti väittää.

- Ajan pilkkominen liian pieniin osiin tuo tunteen ajan kulumisesta kovin nopeasti. Elämä ei saisi jatkuvasti mennä näin, ihminen tarvitsee myös yhtäjaksoista, pilkkomatonta aikaa. Esimerkiksi kesäloma tuntuu kuluneen hujauksessa, jos sille on ahdettu etukäteen paljon menoja ja ohjelmaa. Tunnetta levosta ja rentoutumisesta ei silloin tule. Muistot lapsuuden loputtomista kesistä perustuvat juuri siihen, että lomaa riitti kolme kuukautta eikä juuri mitään pakollista tekemistä ollut, Lahti sanoo.

Työpaikalla koettu kiire voi olla todellista tai kuviteltua. Vaikka oikeasti työhön käytetty aika olisi ihan kohtuullinen, ihminen voi silti kokea elävänsä polttavassa kiireessä.

- Tunnista aikavarkaat. Vitkastelu on yksi, liiallinen tarkkuus toinen. Sähköposti ja Internet ryöstävät helposti aikaa. Työhön valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin sen tekeminen. Suunnittele työpäivän kulku etukäteen ja ryhdy jämäkästi toteuttamaan suunnitelmaa. Jos sitten kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, älä anna sen pilata koko päivää, Lahti sanoo.

Aika on iloinen asia

Lahti kannustaa suhtautumaan aikaan positiivisesti. On yhtä hyväksyttävää iloita ajan paljoudesta kuin tuskailla sen vähyyttä.

- Elämän keskimääräinen pituus on 30 000 vuorokautta, joten kyllä aikaa on.

Arvokkainta aikaa on usein se, joka annetaan muille. Kukapa olsii katunut esimerkiksi omien lasten kanssa vietettyä aikaa?

- Isoäideillä ei ollut koskaan kiire, vaikka heillä ei ollut mitään niistä ns. aikaa säästävistä teknisistä laitteista, mitä meillä on. Mutta isoäidit osasivatkin nähdä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää, Lahti sanoo.

Välillä on hyvä vetäytyä yksinäisyyteen ilman puhelinta, televisiota ja sähköpostia. Ikkunasta ulos tuijotellessa voi vaikka miettiä, kulkeeko elämä sitä reittiä, mitä sen haluaa kulkevan. Ja jos ei, niin mitä voisi tehdä.

- Kun ihmisellä on visio ja tavoitteet sekä suunnitelma niiden toteuttamiseksi, hän ajelehtii vähemmän.

Ihminen tarvitsee aina välillä kiireetöntä, pilkkomatonta aikaa voidakseen hyvin, Markku Lahti sanoo.

pv.