Työhyvinvoinnista puhuttaessa kiinnitetään liikaa huomiota siihen, mikä on huonosti. Työympäristöstä löydetään puutteita, ja syypäitä etsitään. Viihtyisän työilmapiirin luomisessa tärkeämpää on keskittyä niihin asioihin, jotka johtavat iloiseen työilmapiiriin ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Asiaan paneuduttiin 14. lokakuuta Turun messu- ja kongressikeskuksessa pidetyssä Työhyvinvoinnin suunta 2004 -seminaarissa.



Työhyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen jaksamiseen niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Pahimmillaan huono työilmapiiri voi johtaa vakavaan uupumiseen ja masennukseen.



Humanpolis Rokua -osaamiskeskuksen kehitysjohtaja Juha Siitonen kuvaa hyvinvointia korostavan ajattelutavan omaksumista havahtumiseksi uudenlaiseen elämää.



– Tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos. Teknistymisen ja nopean yhteiskunnallisen muutoksen yhdistelmä on tuonut aikaamme tilapäisyyden leiman. Yhteisöllisyyden ja arvojen pirstaloituminen on johtanut monen kohdalla identiteettikriisiin sekä syrjäytymisen tunteeseen, Siitonen selvittää.



Kulttuurimme korostaa liikaa rationaalisuutta ja tekojen järkevyyttä. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeää olisi ymmärtää tunneviestinnän merkitys. Työhyvinvoinnilla on myös yhteys globalisaatiokehityksen ongelmiin.



– Maailmasta on tullut terroristipelon siivittämänä turvaton paikka, mutta toisaalta olemme astumassa kohti humaanimpaa aikakautta. Lähivuodet näyttävät kumpi suuntaus voittaa, Siitonen selvittää.



Taiteesta ja kulttuurista uudistavaa energiaa



Viihtyisä työympäristö on sellainen, joka on yhtä aikaa kaunis ja toimiva. Myönteisiä elämyksiä voi kokea esimerkiksi taiteen ja kulttuurin kautta.



Halikon sairaalassa on taidetta käytetty hyväksi niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin arjen piristämiseksi. Johtavan toimintaterapeutin Merja Viitasen mukaan kokemukset ovat olleet ainoastaan positiivisia.



– Kulttuuri ja taide ovat yhteisöllisiä voimavaroja, jotka tarjoavat uudenlaisia rooleja ja auttavat jaksamaan. Kulttuuri lisää vuorovaikutusta, ja taide antaa mahdollisuuden ilmaista itseään, Viitanen toteaa.



Halikon sairaalassa ollaan panostettu esimerkiksi. erilaisten juhlien ohjelmaan. Lisäksi kesällä sairaalan pihalla toimi joka keskiviikkoilta musiikkikahvila, joka tarjosi elävää musiikkia sairaalan henkilökunnalle ja potilaille.



– Usein työkykyä ylläpitävä toiminta keskittyy liikuntaan. Kuitenkin kulttuurielämyksiäkin tulisi suosia työilmapiirin parantamiseksi, Viitanen muistuttaa.



Merja Viitanen kertoo, että Halikon sairaalassa on käynnissä myös ympäristöön ja sen kaunistamiseen liittyviä projekteja.



– Työpaikalla olisi jokaisella hyvä olla joku oma mielipaikka, jossa voisi rauhoittua ja olla ihan vaan joutilaana. Kiire ei muutenkaan ole tarpeen, jos arkeen ei jää aikaa, Viitanen toteaa.



Miesten vaikea käsitellä uupumustaan



Keski-ikäisillä miehillä on usein vaikeuksia, joista ei juurikaan puhuta. Redoko Oy:n henkilöstökonsultti Pekka Kivisen mielestä naiset pärjäävät ikääntymiseen liittyvissä asioissa miehiä paremmin.



– Miehet ovat sosiaalisesti kömpelömpiä eivätkä osaa puhua ongelmistaan saati selvittää niitä. Miehiltä puuttuu usein jaksamisen kannalta tärkeä sosiaalinen turvaverkko, Kivinen selvittää.



Miehet huolehtivat usein autonrämästäänkin paremmin kuin itsestään. ”Tosimies ei lääkäriin mene saati apua pyydä” on vieläkin liian monen kohdalla vallitseva toimintamalli.



– Irtiotto arjesta on parhaimmillaan terapeuttinen matka itseensä, minkä jälkeen voi arvioida elämäänsä ja jaksamistaan uudestaan, Kivinen tiivistää.



Pekka Kivinen organisoi vuonna 2002 Afrikkaan suunnatun retken, jossa joukko miehiä eri puolilta Suomea kokoontui yhteen näkemään maailmaa ja käsittelemään elämäänsä ja työssä jaksamistaan..



– Reissun aikana porukan ympärille muodostui terapeuttinen ilmapiiri. Omasta elämästään ja sen käännekohdista kertominen kuului ohjelmaan, Kivinen toteaa.



Aivan Afrikkaan asti ei tarvitse aina lähteä selvittääkseen ongelmiaan. Irtiotoksi käy yhtä hyvin mikä tahansa lomamatka, rentoutuminen mökillä tai muuten vain arjesta irtaantuminen.



– Tärkeintä on, että irtioton tiedostaa ja sen suunnittelun aloittaa hyvissä ajoin, Kivinen jatkaa.



Työhyvinvoinnin kannalta monet pienet seikat ovat merkityksellisiä. Positiivinen palaute on yksi tärkeä asia. Iloinen mieli ei johda ainoastaan parempaan työssä viihtymiseen, vaan kasvattaa myös motivaatiota, luovuutta ja työtehoa.



[98_merjaviitanen_a.jpg]

Merja Viitasen mielest? taide- ja kulttuuriel?mykset edist?v?t ty?hyvinvointia ja pirist?v?t ty?ilmapiiri?.

MIKKO MENTULA