Seteli täydentää kunnan omaa toimintaa ja ostopalveluja. Seteli voi olla esimerkiksi ostokuponki tai kunnan sitoumus maksaa tietty kunnan päättämä osuus yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta. Asiakas maksaa palveluntuottajalle setelin arvon ja palvelujen hinnan välisen erotuksen. Palveluntuottajat, joiden on oltava merkittynä ennakkoperintärekisteriin, hyväksyy kunta. Tämä tiedottaa tuottajista asiakkaalle.

Stakesin tutkimuksen mukaan yritykset tuottavat 8 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista ja 13 prosenttia terveyspalveluista. Sosiaalipalveluista kunnat ostavat valtaosan, terveyspalveluista vain pienen siivun. Asiakkaan mahdollisuutta valita itse palveluntuottaja on lisännyt kotitalousvähennyksen ohella juuri palveluseteli.

Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen 53 kunnasta palveluseteli oli käytössä 12 kunnassa: Kaarina, Lieto, Loimaa, Naantali, Parainen, Piikkiö, Salo, Somero, Särkisalo, Turku, Uusikaupunki ja Västanfjärd.

Turussa palveluseteliä on käytetty 2005 alusta. Siivousseteli on myönnetty kaikkiaan 445 asiakkaalle ja omaishoidon palveluseteli 168 asiakkaalle. – Pääasiallinen kohde kaikissa palveluissa ovat vanhukset ja vammaiset. Avopalveluohjaaja arvioi tarpeen kotikäynnillä. Asiakas päättää, ottaako palvelusetelin vai valitseeko kaupungin palvelun, palveluosaston päällikkö Sari Ahonen selvittää. Turun kaupungin vuoden alussa hyväksytyssä palvelustrategiassa on kirjattuna kuntalaisen oman valinnanvapauden ja –mahdollisuuksien lisääminen muun muassa palveluseteliä käyttäen.

Seteli, 10 tai 15 euroa, myönnetään kuukausikohtaisesti. Tarveharkinnassa huomioidaan tuloraja. – Korkeampituloiselle kotitalousvähennys on edullisempi vaihtoehto. Päällekkäin näitä etuuksia ei voi käyttää, Ahonen jatkaa. Palveluntuottajia haetaan lehti-ilmoituksin ja vuodeksi kerrallaan. Siivousseteliin hyväksyttyjä yrittäjiä on tällä hetkellä 20, ja omaishoidon tuen seteliin liittyviä yrityksiä 16. Yrittäjän on täytettävä tietyt kriteerit päästäkseen auktorisoitujen joukkoon.

Pahimmasta alkukankeudesta selvittyä setelikäytäntö on Ahosen mukaan tullut tutummaksi, mutta hitaasti. – Tämä edellyttää asiakkaalta tai omaiselta omatoimisuutta. Alussa tuli palautetta, ettei yrittäjillä ole antaa aikoja, mutta nyt saatavuus on parantunut. Yrittäjille tulee lisävaivaa kun laskutetaan omavastuu asiakkaalta ja kaupungilta loput. Olemme juuri tehneet kyselyn palveluntuottajille ja asiakkaille käytännön sujumisesta, mutta analysoitua tietoa ei ole vielä antaa, Ahonen kertoo. Hän suomii lainsäädännön jäykkyyttä: - Setelin soveltaminen on hyvin rajattua. Maksulainsäädäntö estää käytännön laajentamisen asumispalveluihin, ja siellä tarve on kuitenkin ilmeinen.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi