Toisen polven kukkakauppias Merja Liponkoski pohti naisyrittäjän asemaa vuonna 1987 ilmestyneessä ensimmäisessä Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehdessä. Naista ei oteta tosissaan, hän sanoi.

- Naista ei pidetä todellisena yrittäjänä ja naisen on perusteltava tekemisiään enemmän kuin miehen.

Kaarinan Yrittäjänaisten puheenjohtajana toiminut Liponkoski peräsi naisille johtajakoulutusta. Miehet saivat sitä armeijassa, mutta naisille johtamista voisi opettaa vaikkapa ryhmätyöskentelyn avulla. Naisyrittäjän pitää arvostaa itse itseään, vaikka ulkopuolisen arvostuksen laita vielä olikin vähän heikoissa kantimissa.

- Kannustan naisia yrittämään. Hyvää ideaa kannattaa tutkia ja kokeilla, ettei sitten myöhemmin harmita. Uudet yrittäjät voivat saada monenlaista apua. Naiset lähtevät yleensä aika varovasti liikkeelle, Liponkoski sanoi.

Puolison tuki on yrittävälle naiselle tärkeää, kukkakauppias vielä muistutti.

Naisyrittäjälaina tärkeä uudistus

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Merja Kantalainen voi yhä allekirjoittaa sanomansa. Nyt naisyrittäjän arvostus on onneksi noussut.

- Nainen yrittäjänä otetaan yhtä vakavasti kuin mieskin. Yksi merkittävä parannus on ollut naisyrittäjälaina. Aikaisemmin tuotantoyrityksiin sai rahoitusta helpommin kuin naisvaltaisille palvelualoille.

Johtajakoulutus on aina vain ajankohtaista, myös naisille. Nykyään jo peruskoulussa tehdään paljon ryhmätöitä ja lapset valmentautuvat työn johtamiseen jossain määrin jo koulussa.

- Varsinainen työnjohtokoulutus on kuitenkin hävinnyt ammatillisista oppilaitoksista ja se on valitettavaa. Yrityskoulutuskin painottuu enemmän yrityksen perustantaan kuin henkilöstöpuoleen, Kantalainen sanoo.

Työllistämisen ylpeys katosi

Merja Kantalainen omisti 1980-luvun lopussa yhdessä äitinsä Lahja Arisuon kanssa kolme kukkakauppaa. Kukkakauppa Katariina Kaarinassa, Erica Turun KOP-kolmiossa sekä Turun kauppatorin kukkakioski työllistivät parhaimmillaan seitsemän ulkopuolista työntekijää. Vielä muutama vuosi ennen ensimmäisen yrittäjälehden ilmestymistä Merja Liponkoski tunsi ylpeyttä työllistämisestä.

- Sitten työllistämisen kulut nousivat niin korkealle, että se ylpeys hävisi. 80-luvun lopusta lähtien en millään pystynyt kasvattamaan yritysten katetta niin paljon, että työllistäminen työllistämisen ylpeyden vuoksi olisi enää ollut järkevää!

Nyt Merja Kantalainen työskentelee virkanaisena. Hän toimii tiiminvetäjänä Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen kukka- ja puutarhakaupan ja floristiikan linjalla. Suuren osan vapaa-ajasta lohkaisee Kaarinan kunnallispolitiikka: Kantalainen on Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

- Kaipaan yrittäjyyttä. En kuitenkaan välttämättä kukkakauppayrittäjyyttä. Kahdessakymmenessä vuodessa yrittäjyyden suhteen on tapahtunut muutoksia parempaan ja huonompaan suuntaan, mutta en sulje mitenkään pois sitä, ettenkö voisi jonain päivänä vielä olla yrittäjä. Toivon hartaasti, että pienyrittäjät otettaisiin paremmin huomioon lainsäädännössä. Nyt lait on kirjoitettu suurten osakeyhtiöiden näkökulmasta.

Merja Kantalainen saa edelleen työskennellä luonnonmateriaalien parissa, vaikka kukkakauppiasajat ovat jääneet taakse.

pv.