Kesällä 2000 vakuutusyhtiö Tapiolan markkinointipäällikkönä työskentelevä Matti Mustajärvi meni kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen lavatansseihin Raision Huvilintuun. Kesäleskeksi jäänyt mies jäi oitis lavatunnelman vangiksi.

- Melkein samanlaista se oli kuin nuoruudessa. Erona vain se, ettei enää olla vonkausmielellä liikkeellä. Olen naimisissa, vaimoni ei tanssi ja hänellä on omat harrastuksensa.

Lavareissu ei jäänyt vaille seurauksia. Siitä syntyi Sekahaku, Turun Kansantanssin Ystävien alajaosto, joka opettaa paritansseja kymmenillä kursseilla, kymmenen ohjaajan voimin. Matti Mustajärvi on yksi Sekahaun perustajista, puheenjohtaja ja moottori.

- Viime vuonna meillä oli 10 000 kurssisuoritusta. Yhdellä osallistujalla voi toki olla useita suorituksia, mutta osallistujiakin on ollut satoja. Kursseillemme voi tulla ilman paria, tanssittajia kyllä löytyy. Paria vaihdetaan kurssi-illan aikana monta kertaa, sillä tavoin oppii paremmin, Mustajärvi kertoo.

Hauskaa pitää olla

Tanssi on hyvää liikuntaa, joka kehittää motoriikkaa, tasapainoa ja reaktioherkkyyttä, Mustajärvi kertoo. Aikaisemmat harrastukset vaikuttavat tanssin oppimiseen.

- Vaikka ei olisi koskaan tanssinut, mutta on vaikkapa harrastanut voimistelua, se näkyy. Toivottomia tapauksia ei kuitenkaan ole, kaikki oppivat tanssimaan. Eikä lavatansseissa ole tiukkoja sääntöjä. Hauskaa pitää olla, siten oppiminenkin sujuu paremmin.

Suomalainen lavatanssikulttuuri on ainutlaatuinen. Mustajärvi iloitsee siitä, että lavoilla käydään taas ahkerasti takavuosien laman jälkeen.

- Kaiken ikäiset käyvät tanssimassa. Aivan nuoria on vähemmän kuin silloin, kun itse pääsin ensimmäistä kertaa lavoille. Nykyään nuorille on muitakin kokoontumispaikkoja.

Mustajärven oma tanssisuosikki on hidas valssi ja toisena chacha.

- Tanssitaitoisena miehenä on aika kiva olla, hän vinkkaa.

Matti Mustajärvelle arkinen rumba tarkoittaa vallan muuta kuin otsa rypyssä puurtamista. Paritanssin askeleita voi tapailla myös ilman paria.

pv.