25 vuotta vedenalaista maailmaa tutkinut mies kasvattaa työkseen kesäkukkia

Ihmisellä on vietti tehdä ja harrastaa jotain erilaista, Mikko Uusi-Honko, Taivassalon Puutarhapalvelun yrittäjä perustelee sukellusharrastustaan. - Nuorempana snorklasin ja kalastin veden alla, nykyään sukellan aina paineilmalaitteilla. Suomen olosuhteissa kuivapuku on mainio. Vaikka pintavesi olisi 10-15 asteista, alhaalla on aina kylmä.

Uusi-Honkolle sukeltaminen oli aiemmin työtä. Pari-kolmikymppisenä mies sahasi Suomen ja Kanadan väliä asuen vuoroin kummassakin maassa. – Sukelsin kalankasvattamoilla verkkojen tarkastuksia ja paikkauksia poimien kuolleita kaloja pohjasta. Silloin kertyi sukellustunteja.

Vuodesta 1995 sukeltaminen on ollut puhtaasti harrastus. Graniittipitäjän avolouhosten vesi on kirkasta toisin kuin meressä. – Jokunen hylky on tullut katseltua. Aarteita ei ole löytynyt! Kavereitten mökkirantoja olen penkonut uppotukkien ja vaarallisten kivien varalta. Jotkut rillit olen laiturin liepeiltä etsinyt.

Vedenalaisen elämän viehätystä Uusi-Honko ei sen kummemmin selittele. – Se vaan on erilainen kokemus. Odotukset riippuvat siitä, miksi lähdetään sukeltamaan. Olen rauhallinen päästessäni veteen. Rentoudun.

Rahasta puhuttaessa Uusi-Honko mainitsee kipukynnyksen olevan alkukustannuksissa, sukelluskursseissa ja omien varusteiden hankkimisessa. Sen jälkeen sukeltaminen on hänen mielestään halpaa. –Muutaman satasen vuodessa. Matkakulut, paristoja lamppuun ja semmoista.

Erikoisimmat kokemukset ovat tulleet etelän lämpimissä ja kirkkaissa vesissä. – Ne korallit ja värikkäät kalat 20 metriä ympäriinsä ja pilvin pimein. Mureena kävi moikkaamassa, haukotteli ja meni takaisin päiväunille, mies hekottelee.

Jäiden alle ei ole hinkua, vaikka vesi rauhoittuu ja näkyvyys paranee. – Harrastaminen rajoittuu avovesikauteen. Viileällä laitetaan enemmän villaa ylle. Kesällä ei tarvitse, räpylöinti on kovaa hommaa. Kesällä on lyijyä yllä noin 7, talvella 10 kiloa. Riippuu siitä, miten paksulti on vaatetta puvun alla. Kaikkien kamojen paino on noin 20-25 kiloa.

Kokemukset, vaihtelu ja arjesta irrottautuminen ovat hyviä motiiveja lähteä, vaikka sukeltaminen sitoo aina vähintään kolme ihmistä. – Olen oppinut rauhallisuutta, järjestelmällisyyttä ja turvatekijöitä. Makkariin tulee vaatteita ripoteltua, mutta sukelluskamat on aina järjestyksessä. Haaveissa on päästä vielä arktisiin vesiin, Grönlantiin tai Antarktikselle.

Mikko Uusi-Honko kuuluu Taivassalon sopimuspalokuntaan. VPK ja sukeltaminen ovat erilliset harrastukset, mutta paloasemalla on hyvä pestä, kuivata ja säilyttää sukellusvarusteita.

a-ss.