Parin vuosikymmenen aikana tapahtunut muutos tietointensiivisen organisaation toimintaympäristössä ja toiminnassa sai minut miettimään, mitkä ovat tällä hetkellä organisaation kestävän menestyksen avaimet. Voidakseni luoda aiheesta kokonaiskuvan, keskityin MBA-tutkielmassani tarkastelemaan asiantuntijaorganisaation kestävän menestyksen edellytyksiä. Koska tieto, osaaminen ja yksilö ovat tänään keskeisessä asemassa organisaatioiden toiminnassa, samaa teoriaa voi soveltaa laajasti liike-elämässä. Huolimatta pitkästä työkokemuksestani, tai kenties juuri sen vuoksi, pidän teoreettista mallia käytännön toiminnan pohjana tärkeänä. Jos malli tai teoria ei toimi aivan toivotulla tavalla, on säädettävä mallia ja vaikeakin tilanne säilyy hallinnassa.

Muutos ja kyky luoda muutos

Tamperelaisen tutkijan Kalle Pajusen, edesmenneen patruunan Gösta Serlachiuksen sekä kansainvälisten auktoriteettien McGrathin ja MacMillanin ajatusten pohjalta olen päätellyt, että tietoinen muutos on avaintekijä menestyksen takana. Eversti Vesa Tervon näkemykset puolestaan johtavat vaatimukseen, että muutoksen tekeminen edellyttää tarvittavan kyvykkyyden löytyvän organisaatiosta eli henkilökunnalla pitää olla osaaminen ja motivaatio, mutta myös aineelliset ja aineettomat edellytykset muutokseen ja organisaation tuki.

Missio, visio ja strategia

Tervon mukaan paitsi yksilön oman tehtävän, myös päämäärän tulee olla selvä organisaatiolle. Tämä vie meidät haasteellisten teoreettisten termien piiriin: missio, visio ja strategia. Hankalin termeistä lienee missio, joka mielestäni voidaan pelkistää yrityksen merkitykseksi yhteisön kannalta. Missio konkretisoituu liiketoiminta-ajatuksessa, joka seikka helpottanee mission muodostamista, mutta myös vahvistaa mission tärkeyden. Vision olemassaolo edellyttää, että organisaatiolla on tulevaisuuden kuva itsestään. Jotta organisaatio voisi muodostaa vision, tulee sen pyrkiä hahmottamaan tulevaisuutta. Strategia merkitsee yksinkertaisimmillaan valintoja, eli organisaation tulee selvittää vaihtoehtoiset mahdollisuudet ja tehdä parhaimmiksi katsomansa valinnat niiden välillä. Organisaation tulee siis luoda ja ylläpitää missio, visio ja strategia, mutta myös huolehtia siitä, että sen jäsenet tuntevat nämä. Tyypillinen väärinkäsitys on, että missio, visio ja strategia ovat vain johtajille ja päälliköille kuuluvia asioita.

Menestystekijät ja käytännön toteutus

Organisaatiot hoitavat taloutensa, arkipäivän toimintoja kehitetään sujuviksi ja työntekijöiden kannalta välttämättömin henkilöstöhallinto muistetaan hoitaa. Näillä pärjätään, jos ollaan muuttumattomassa ympäristössä. Menestyminen edellyttää kykyä toimia muutoksessa ja parhaimmillaan määrittää itse sen suunta. Organisaatio voi luoda kestävän menestyksen edellytykset luomalla tulevaisuuden skenaarioiden pohjalta strategian ja innovaatiota edistävän ympäristön osana systemaattista tuotekehitystä, samalla tunnistaen ja kehittäen aineetonta pääomaansa sekä harjoittamalla yhteiskuntavastuuta. Viimeksi mainittu edellyttää organisaation toiminnan olevan taloudellisesti kannattavaa, moraalisesti oikeudenmukaista ja täyttävän viiteryhmien odotukset. Tällöin vaikeatkin muutokset ovat mahdollisia.

Tutkimuksessani olen selvittänyt menestystekijöiden taustan, merkityksen ja käytännön toteutuksen, mutta tein myös havainnon, että menestystekijöiden välillä on keskinäinen vuorovaikutus. Siksi onkin tärkeää, että yritys toimii kaikilla menestystä edistävillä alueilla. Yrityksen perustaja toimii luonnostaan menestystekijät huomioiden, mutta esimerkiksi yrityksen kasvu ja sukupolvenvaihdos ovat kriittisiä tilanteita, väistämättömiä muutoksia, joissa yrittämisen hiljainen tieto ei aina siirry. Siksi on suositeltavaa toimia jatkuvuutta tukevan, teoreettisen mallin mukaan. Malli sinänsä on synteesi suuresta tietomäärästä, mutta sen toteutuksessa tavoitellaan yksinkertaisuutta, eli soveltamisen kynnys ei ole korkea.

Jukka Salli
Ins., eMBA