Kesäkuun alun jälkeen alkaviin julkisiin hankintamenettelyihin sovelletaan uutta hankintalakia. Lain suurin muutos tulee olemaan kansalliset kynnysarvot, jotka ovat tavara- ja palveluhankinnoissa 15 000 euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tarjoajan ja tarjouksen valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissakin.

Pakollinen ilmoitusvelvoite koskee 1.6. lähtien kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Hankinnoista saa tietoa kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämästä sähköisestä ja maksuttomasta ilmoitusjärjestelmästä, HILMAsta, joka uudistui huhtikuussa hieman käyttäjäystävällisemmäksi.

Kansallisia hankintailmoituksien määrän arvioidaan nousevan vuodessa noin 40 000:een, kun niitä tähän asti on ollut vuodessa noin 2000.

EU:n direktiiveistä johtuen kilpailutuksessa tulee voimaan joitakin muutoksia. Mm. tarjousten vertailuperusteiden painottaminen tulee pakolliseksi jo tarjouspyynnössä, mikä helpottaa yrittäjien tarjousten laatimista.

Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa 211 000 euroa ja rakennusurakoissa 5 278 000 euroa. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan direktiivien mukaisia yksityiskohtaisia kilpailuttamismenettelyjä. EU-kynnysarvot ylittävistä hankinnoista on muun muassa nykyisen käytännön tapaan julkaistava ilmoitus EU:n laajuisesti EU:n virallisessa lehdessä.

Erityisalojen hankintalaki (vesi, energia, liikenne, posti) koskee pelkästään EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja eli tavaroita ja palveluja koskevia yli 422 000 euron ja rakennusurakoita koskevia yli 5 278 000 euron hankintasopimuksia.

Lääkäriasema Pulssissa uutta lakia pidetään hyvänä

- Hankintalaki ei varsinaisesti koske omia hankintojamme, mutta julkisten hankintojen kilpailuttamisesta meillä hyviä kokemuksia, sanoo sairaalan johtaja Hannu Lähteenmäki Lääkäriasema Pulssista. – Me olimme mukana mm. purkamassa Helsingin kaupungin leikkausjonoja vuonna 2002 ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille teimme vuosina 2004-2006 noin 400 tekonivelleikkausta. Nämä olivat arvokasta kokemusta, minkä lisäksi meillä on ollut yli 10 vuoden ajan pienempiä hankintasopimuksia yksittäisten kuntien ja kuntarenkaiden kanssa.

- Uuden hankintalain terveydenhoitopalveluita koskeva 50 000 euron kansallinen kynnysarvo tulee sairaanhoitopiirien kanssa usein vastaan – yksittäisten kuntien kanssa sopimukset jäävät usein sen alle, Lähteenmäki arvioi.

- Kilpailuttamissäännöt ovat olleet aika tiukkoja ja byrokraattisia, mutta uusi laki mielestäni selkiyttää tilannetta. Siinä palvelun ostaja joutuu etukäteen sitomaan kätensä hyvin tarkasti tarjouspyyntöä tehdessään. Kilpailuttamisen vastuu on sälytetty aika paljon tilaajalle, Hannu Lähteenmäki toteaa ihan tyytyväisenä.

Hänen mielestään kuntien kuitenkin kannattaa kilpailuttaa sairaanhoitopalveluitaan edelleen. – Sillä tavalla kunnat voivat säilyttää portinvartijan roolinsa ja päättää, minkälaisista palveluista ne ovat valmiita maksamaan. Yksityinen palveluntuottaja on usein myös edullisempi kuin sairaanhoitopiiri, Lähteenmäki muistuttaa.

Hannu Lähteenmäen mielestä lisääntyvä kilpailuttaminen hyödyttää niin yksittäisiä kuntia kuin yrittäjiäkin.

ap.