Kuljetusalan ongelmakentät ovat Varsinais-Suomessakin moninaisia, sanoo Länsi-Suomen kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Tero Siitonen. – Kannattavuusalhossa on ryvetty vuosikausia. Monilla yrittäjillä tulos on nollan tuntumassa, mikä ei tietenkään ole järkevää liiketoimintaa.

- Parin vuoden takaiseen voimakkaaseen kustannusten nousuun on valtaosa yrittäjistä kuitenkin pikkuhiljaa sopeutunut – mutta vielä on sellaisiakin, jotka eivät ole, Siitonen huokaa. – Kilpailu on sen verran tiukkaa, että hintataso ei ole päässyt nousemaan. Mutta siihen olisi pyrittävä, sillä polttoaineen hinta tuskin tulee enää alas. Länsi-Suomen kuljetusyrittäjät ry on pyrkinyt omalta osaltaan tuottamaan tietoa ja kouluttamaan yrittäjiä siihen, että he paremmin pystyisivät neuvottelemaan asiakkaan kanssa.

Positiivista on, että kun yhteiskunnassa menee muuten hyvin, niin kuljetusalallakin riittää töitä. Tero Siitosen huolena on kuitenkin se yleinen asenne, että talouden pyöriessä nimenomaan kuljetuskustannukset nähdään ongelmana. – On silmiinpistävää, että logistiikan asiantuntijat puhuvat suurimman osan ajasta kuljetuskustannusten alentamisesta, vaikka logistiikkaselvityksistä voidaan nähdä että kuljetuskustannukset ovat viiden vuoden aikana laskeneet 8 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan hallintokustannukset ovat nousseet 6-13 prosenttia. Nyt pitäisi asioita katsoa vähän laajemmin, Siitonen huomauttaa.

Kuljetuselinkeinoa on ahdistettu nurkkaan myös lainsäätäjän toimesta. Alan yrittäjän tekemää työtä rajoitetaan lainsäädännöllä koko ajan yhä enemmän. - Sitä kautta kannattavuutta ei voi enää kasvattaa. Tuottavuutta ei voi myöskään lisätä vain palkkaamalla lisää henkilökuntaa, sillä koulutusvaatimukset kasvavat samanaikaisesti. Yhdistelmäkortti on riittänyt tähän asti, mutta vuoden 2009 syksystä lähtien vanha ammattiajokortti palaa kuorma-auton kuljettajille. Tietyn peruskoulutuksen lisäksi kuljettajien täytyy viiden vuoden välein uudistaa lisenssinsä jatkokoulutuksella, Tero Siitonen kertoo.

- Viiden päivän koulutuksen voi suorittaa viiden vuoden aikana, eikä siihen sentään tarvitse kuluttaa kokonaista työviikkoa, kuten alun perin oli suunniteltu. SKAL oli hereillä kun direktiiviä sorvattiin, Siitonen toteaa. – Vielä kun saataisiin sellaista joustoa, että koulutusta voitaisiin antaa iltaopetuksena – monet tekniset uudistukset ovat sopivia iltakurssin aiheita: ei siihen useinkaan koko päivää saa kulumaan.