Varsinais-Suomen Yrittäjien aloitteesta tehdyssä tutkimuksessa oli tarkoituksena tutkia johtajuutta pienyrityksissä. Tutkimukseen osallistui 26 varsinais-suomalaista yrittäjää yrityksineen, joissa oli yhteensä 115 työntekijää. Työn ohjaajana toimi professori Esko Keskinen Turun yliopistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, johon kuului johtajuuskysely sekä kysymyksiä liittyen johtajan ja alaisten väliseen suhteeseen. Lisäksi kartoitettiin esimerkiksi työntekijöiden tyytyväisyyttä nykyiseen työpaikkaansa. Sekä yrittäjät että yritysten työntekijät arvioivat yrittäjän johtajuutta samalla asteikolla ja samojen kysymysten kautta. Näitä arvioita vertailtiin sitten yrittäjien ja työntekijöiden välillä jokaisen yrityksen sisäisesti. Vertailujen perusteella yrittäjät voitiin jakaa kolmeen suunnilleen yhtä suureen ryhmään: yliarvioivat, osuvasti arvioivat ja aliarvioivat johtajat. Kävi ilmi, itseään aliarvioivat tai osuvasti arvioivat saivat usein parempia arvioita työntekijöiltään kuin ne, jotka yliarvioivat itseään johtajina. Työntekijät näyttäisivät siis arvostavan sitä, että yrittäjä tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa johtajana, koska siihen liittyy usein myös halu kehittyä johtajana.

Yrittäjien johtajuus näytti koostuvan kolmesta eri asiasta: päättäväisyydestä, organisaatiokyvystä ja henkilöjohtamisesta. Erityisesti päättäväisyys sai korkeita pistemääriä alaisilta, mikä todennäköisesti kertoo päättäväisyyden merkityksestä yrittäjän työssä. Toisaalta päätettyjä asioita ei työntekijöiden mielestä aina viedä läpi parhaalla mahdollisella tavalla työyhteisössä. Toinen havainto oli, että alaiset arvioivat yrittäjän johtajuuden sitä paremmaksi, mitä parempi henkilökohtainen suhde heillä oli yrittäjään. Tärkeitä asioita ovat mm. luottamus, tunne siitä, että johtaja tietää työntekijän kyvyt sekä usko siihen, että johtaja tukee työntekijöitään ongelmatilanteissa. Henkilöjohtamisella näytti muutenkin olevan suuri merkitys sen kannalta, miten hyväksi johtajaksi yrittäjä koettiin, mikä luultavasti heijastaa pienten yritysten tiiviin työyhteisön vaikutuksia.

Yrittäjät eivät kokeneet saavansa kovin paljon palautetta työntekijöiltään, vaikka omasta mielestään olisivatkin valmiita sitä vastaanottamaan. Työntekijöiden mielestä yrittäjät eivät kuitenkaan olleet kovin avoimia muiden ehdotuksille ja mielipiteille, mikä saattaa johtua yrittäjän roolista päätöksentekijänä pienessä yrityksessä. Sekä yrittäjien että muiden työntekijöiden olisi siis hyvä pohtia miten voisi edistää keskustelua työstä ja siihen liittyvistä toiveista ja odotuksista. Palautteen antamisen ajatellaan usein tapahtuvan ”työn ohella”, mutta usein kaikkia tärkeitä asioita ei tällä tavalla pystytä tuomaan esiin, varsinkaan jos jokin asia koetaan ongelmalliseksi.

Johtajuus pienissä yrityksissä näyttäisi olevan erilaista kuin muunlaisissa työympäristöissä. Lisää käytännön tietoa ja tutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, miten yrittäjiä voidaan parhaiten tukea heidän johtajuudessaan ja yrityksen sisäisen osaamisen hyödyntämisessä. Luottamuksen ja hyvien ihmissuhteiden merkitys korostuu pienissä työyhteisöissä, joissa kaikkien työpanos ja työyhteisön toimivuus ovat erittäin tärkeitä. Yleisesti ottaen työntekijät olivat tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa ja yrittäjien johtamistaitoihin, joten pienet yritykset koettiin hyviksi työnantajiksi.

Mari Järvinen
pääaine psykologia