Uusi hallitus on lähdössä uudistamaan ja tehostamaan aluehallintoa ja jopa maaherrojen virkojen lakkauttamista on väläytelty. Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari ei tästä hätkähdä.

– Jos halutaan rationalisoida tällä tavalla, niin se on mahdollista: maaherran viran lakkauttaminen koskee kuutta ihmistä. Ei se niin dramaattista ole. - Lääninhallituksessa täytyy kuitenkin olla joku virastopäällikkö, eikä maaherran nimike ole sen päällikölle huono: se on käytössä myös mm. Ruotsissa ja Venäjällä, vertaa Saari.

- Maaherra ei myöskään voi ihan turha olla, kuten Kalevan haastattelussa väitettiin. Sitä ei ole huomannut ainakaan tilaisuuksien määrässä tai päivän pituudessa, Rauno Saari nauraa.

Saari haluaa muistuttaa lääninhallitusten ydintehtävästä, joka on voinut kansalaisilta jo unohtuakin: lääninhallitus on olemassa valvoakseen, että kaikkia Suomen kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti, riippumatta varallisuudesta, syntyperästä tai siitä, missä päin Suomea asuu. – Lääninhallitus on valvova viranomainen, jolle voi valittaa, jos kokee itsensä huonosti kohdelluksi tai ei saa eduskunnan edellyttämiä palveluita tai turvaa.

- Valtiolla täytyy olla aluehallinto, joka pitää huolen siitä, että kuntien peruspalvelut ovat lakien mukaiset. Kunnat tuottavat palvelut ja valtio valvoo, Saari selventää. Hänen mielestään on hyvä, että valvonta ja operatiiviset toiminnot pidetään mahdollisimman kaukana Helsingistä, lähellä niitä ihmisiä, joita asia koskee.

- Mm. EU:n myötä tulee koko ajan uusia asioita, jotka täytyy jotenkin vain järjestää. Ministeriöt tarjoavat jatkuvasti lisätehtäviä läänihallituksille, Rauno Saari huokaa. – Joku onkin sanonut osuvasti, että olemme jo kuin tavaratalo.

Maaherra Saari myöntää, että parantamisen ja jakamisen varaa on varmasti. – Esimerkiksi aluekehityshankkeet ja julkisen liikenteen linjasuunnittelu sopisivat hyvin maakuntaliitoille. Mutta valvontavelvoitteita on mahdotonta jakaa kenellekään muulle, hän linjaa. Ajatus, että kaikki valtion aluehallinto koottaisiin saman sateenvarjon ja johdon alle, saa häneltä myös kannatusta.

Aluehallinto on Saaren mukaan silti nytkin kunnossa ja se toimii oikeudenmukaisesti. Tämän vuoksi hän toivookin, että hallitus tekisi uudistustyötänsä harkiten. – Ainoa päiväkohtainen ongelma on, että kantelujen käsittely kestää meillä liian pitkään. Me pyrimme maksimissaan kuuden kuukauden käsittelyaikaan, mutta sosiaali- ja terveysasioissa käsittely kestää keskimäärin 11 kuukautta. Se on ehdottomasti liian paljon. Kantelujen määrä on myös kasvanut – en tiedä, johtuuko se sitten siitä, että ihmiset ovat valistuneita peräämään paremmin oikeuksiaan vai siitä, että palvelujen taso on todella laskenut, hän pohtii.

- Yritysten ja kuntien kanssa meillä on kyllä hyvä keskusteluyhteys. Asiat voidaan paljolti hoitaa puhelimitse. Puhutaan asiat kerralla selviksi, eikä puututa lillukanvarsiin. Uhkasakkoja tarvitsee harvoin asettaa.

Maakunnan tulevaisuuden suurena kynnyskysymyksenä Saari näkee sen, kuinka hyvin kuntakenttä voi. – On tärkeää että, kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistutaan. Nyt on runsas joukko kuntia, jotka eivät itsellisesti pysty vaikuttamaan palveluihinsa tai omaan kehitykseensä. Myös valvonta on paljon yksinkertaisempaa, kun keskustellaan voimavaroiltaan terveiden kuntien kanssa.

Rauno Saaren maaherran virkakausi loppuu ensi vuoden lopussa. Siitä hän ei ota suurempia paineita. – Ei minun tarvitse miettiä, mitä rupean tekemään: kyllä vaihtoehtoja varmaan löytyy. Minulla on jo niin paljon luottamustehtäviä, että niistäkin on varaa karsia. Olen sitä mieltä, ettei mihinkään tehtävään pidä rakastua. Ja aina voi käydä kalassa ja metsällä, jos vaan Luoja antaa edelleen terveyttä.

Rauno Saaren virkakausi maaherrana päättyy joka tapauksessa ensi vuonna, joten hulppeista näkymistä lääninhallituksen kattoterassilta on luovuttava.

ap.