Suomessa on tällä hetkellä yrityksiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: noin 240 000. Näistä yrityksistä kuitenkin vain pari prosenttia hakee nopeaa kasvua. Tendenssi on ollut sama jo pitkään. Mistä on oikein kysymys? Miksi niin harvat yritykset haluavat kasvaa?

Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on pohtinut tätäkin asiaa työkseen jo kohta yhdeksän vuotta, mutta ei ole vielä löytänyt varmoja vastauksia. - Se on Suomelle erikoinen juttu. Näyttää siltä, että meillä vaan on matalampi kasvun nälkä. Sille ei ole yhtä selittävää tekijää, Virtanen sanoo. - Voi siihen historiakin osaltaan vaikuttaa. Taustalla saattaa vieläkin olla 15 vuoden takainen lama.

Jo edellisen hallituksen aikana ongelma oli sama. – Se on jo monta vuotta ollut meille iso haaste. Lipposen kakkoshallituksella oli sama teema esillä, ja Vanhasen ensimmäinen hallitus jatkoi siitä. Mutta mitään muutosta yritysten kasvuhaluissa ei ole tapahtunut.

- On tosin syntynyt ihan uudenlaisia yritysmuotoja kuten mökkitalkkareita ja kotipalveluyrityksiä, joiden ei ole tarkoituskaan kasvaa. Mutta myös alihankintayrityksien määrä on kasvanut merkittävästi takavuosiin verrattuna. Valtaosa pk-sektorista myy tällä hetkellä isommalle firmalle. Onko siinä jotain, mikä rajoittaa pk-yritysten kasvua – sitä ei ole kukaan vielä tutkinut, Virtanen aprikoi.

Tietyssä vaiheessa yritykset vaan tyytyvät olemassa olevaan tilanteeseen. – On hyvä olo ja rahaa tulee sopivasti. Velanotto ei houkuta, vaikka harva pk-yritys pystyy kasvamaan omalla rahalla. Pk-yritysten velanotto on ihan olematonta: suurin osa yrityksistä onkin täysin velattomia.

- Se ei ole tietysti mikään rikos, kansliapäällikkö painottaa. Valtiovallan edustajana hänen täytyy kuitenkin olla tilanteesta huolissaan. – Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät lähes kaikki suomalaiset – meitä virkamiehiä lukuun ottamatta, hän kärjistää. – Hallituksen tavoitteena työllisyysasteen nostaminen jopa tasolle, jolla se oli ennen lamaa. Ainoa, mikä siihen pystyy, on pk-sektori – sitä ei tee mikään Nokia eikä ainakaan kuntasektori, Virtanen puuskahtaa.

Tämän hetken 69 prosentin työllisyysasteella Virtasen mukaan ei globaalissa kilpailussa pitemmän päälle pärjätä. – Tilannetta voi ihan verrata formulakilpailuun: jos se viimeinen vaihde puuttuu, vaikea niissä kisoissa on pärjätä.

- Kyllähän Suomi on haasteiden edessä. Massatuotannon sijaan pitää löytää uutta tuotantoa: muttereita vääntämällä täällä ei enää pärjätä. Minun mielestäni kannattaisi panostaa luovien alojen edistämiseen ja mennä tavallaan ylemmäksi arvoketjussa. Uskon, että bioalalta myös löytyy sellaisia avauksia, joita nyt kaivataan.

Apua kasvuyrityksille löytyy

Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on monenlaisia ohjelmia yritysten tukemiseen. – Kyllä virkamiestasolla on pyritty rakentamaan kaikenlaisia palvelukonsepteja, mutta viime kädessähän kysymys on aina rahasta. Erityinen kasvuyrityspalvelu on ollut innovaatio-organisaatioiden (Finnveran, Finpron, TE-keskusten ja Tekesin) rakentama aito malli, jossa pyritään tunnistamaan potentiaalisia kasvuyrityksiä ja hankkimaan niille neuvontaa ja rahoitusta.

- Se toimii edelleen hyvin, yrittäjät ovat suhtautuneet siihen positiivisesti. Mutta se ei voi olla mikään ratkaisu: kasvuimpulssi ei voi tulla virkamiesten taholta vaan lähtökohtana pitäisi olla yrittäjän oma ahneus, Virtanen korostaa.

Erkki Virtanen perää myös suurempaa alueellista aktiivisuutta. – Kyllä eri alueitten pitäisi pystyä itse kehittämään omia vahvuuksiaan – ei se voi lähteä tästä huoneesta vaan viesti pitää tulla maakunnista meille päin.

Uusi elinkeinoministeriö on ollut Virtasen toiveissa jo kymmenen vuotta. – Tässä ei ole sellaista tahoa, joka häviäisi. Työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön fuusion myötä myös alue- ja työllisyyspolitiikka saa lisäpotkua, kansliapäällikkö uskoo. – Vaikka tosin poikkihallinnollisuutta on ollut ja raja-aitoja on kaadettu tähänkin asti, hän ei malta olla lisäämättä.

- Varsinaissuomalaisten pitäisi kyllä pärjätä niillä pelimerkeillä, mitä teillä on – jos vaan pelaatte korttinne oikein, Erkki Virtanen rohkaisee.

ap.