Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on erikoistunut laajakaistaisen tietoliikenteen jäjestelmiin ja ratkaisuihin sekä ammattimaisiin videovalvontaratkaisuihin. Asiakkaita ovat kaapelioperaattorit ja julkisen alan viranomaiset. Turun kauppakamari palkitsi toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran keväällä ICT-teko-palkinnolla työstä elektroniikkateollisuuden kehittämiseksi.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 101,8 miljoonaa euroa, josta kymmenen prosenttia, noin 10 miljoonaa ohjattiin tuotekehitykseen. Sen parissa työskentelee noin 150 henkilöä konsernin reilusta 600 työntekijästä.

Jatkuvaa tunnustelua

Rinnevaara hahmottelee tuotekehitysprosessin lähtevän maailmanmenon tarkastelusta. Kaiken perustana on tietysti liiketoimintastrategia. – Toimiala muuttuu, mutta muutostrendit joutuu arvioimaan, ja ennakoimaan asiakkaan tarpeet. Liikkeelle lähdetään asiakasrajapinnasta, insinöörit pohtivat tapaa ja tehokkuutta. Sitten summataan hintaa, onko tuotteella liiketoimintapotentiaalia.

Telesten asiakkaat esittävät toiveita omannäköisistään tuotteista. Jos niistä on laajemmille markkinoille, kehitystyö voi alkaa. Teitä uuteen tuotteeseen on monentasoisia, ja projekteissa isoja variaatioita. Perusmalli on, että projektipäällikkö, jolla on tuotteen ja konseptin ymmärrys, johtaa prosessia, jossa eri osaamisalueiden asiantuntijat lähtevät hakemaan ohjelmiston, mekaniikan ja eri teknologisen osaamisen optimaalista yhdistymistä.

Systemaattisia tavoitteita

- Kymmenen henkilöä vuoden kestävässä prosessissa tarkoittaa jo isoa projektia. Toivottavaa on päätyä tuloksiin alle vuodessa. Panostus on iso, ja on seurattava, osuuko tuote oikeaan aikaan, Rinnevaara toteaa. Tuotekehitykseen voidaan ostaa osaamista myös talon ulkopuolelta.

Tekniset haasteet uhkaavat joskus nielaista innostuneen insinöörin. Vaarana on, että keksijä lumoutuu suunnittelemaan liian hienoa tuotetta, vaikka haetaan nimenomaan ratkaisua tiettyyn tarpeeseen. Siksi projektille asetetaan selvät tavoitteet ja rajat seurantaa, budjettia ja aikataulua myöten. – Puhumme tuotteen roadmapista, joka suitsii seikkailunhalua.

Projektin vetäminen on osaamisen johtamista. Vetäjän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi Rinnevaara mainitsee kyvyn organisoida, ja varata tarvittavat resurssit ajoissa. – Hänen tehtävänsä on innostaa tavoitteisiin, ja pitää ohjat systemaattisesti käsissään. Tekninen oivaltaminen tulee experteiltä.

Rinnan luovuus ja älykkyys

Hyvä tuotekehittäjä on älykäs ja kykenee ongelmanratkaisuun. – Meidän osaajat motivoituvat teknisistä haasteista, ja oletan heidän olevan matemaattisesti suuntautuneita. Suomalainen insinööritaito on hyvää maailmanluokan tasoa, johtaja kehuu.

Rinnevaara pohtii kotvan luovuuden ja älykkyyden käsitteitä. Luovuus on uusien ratkaisujen esilletuomista ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Tämä taas on älykkyyttä. – Ne ruokkivat toisiaan. Jos kontrolli on tiukkaa eikä sinuun luoteta, luovia ratkaisuja ei synny. Organisaation luovaa ajattelua on aina ruokittava. Yritysjohtaja on tyytyväinen, jos työntekijät miettivät aamulla, mitä he voisivat tehdä paremmin.

Mies kuvailee prosessiajattelua käytännönläheisesti: - Voin tehdä ruokaostokset jopa hyllyjärjestyksen mukaan kirjoitettua listaa noudattaen. Mutta voin poimia kärryyn myös lihapullia ja olutta, vaikka ne eivät listalla olekaan. Hyvä prosessi mahdollistaa luovat ratkaisut, mutta varmistaa kaikkien perustoimintojen sujuvan etenemisen.

Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara pitää yhtenä tehtävänään oivallusten poimimista organisaatiosta.

a-ss.