Akateeminen maailma mielletään useimmiten käytännöstä vieraantuneeksi ja arkielämää kaihtavaksi, mutta Suomen Akatemian uusi, ensi vuoden alusta starttaava Julkisen valinnan huippuyksikkö tutkii päätöksentekoa ja inhimillisen kanssakäymistä – tosin taloustieteen välineitä käyttäen. Yksikön toisena vetäjänä toimii Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Mika Widgrén.

- Julkisen valinnan huippuyksikössä voidaan tutkia mm. demokraattista päätöksentekoa, vaalijärjestelmiä ja äänestyskäyttäytymistä. Uusia tutkimuskohteita voivat olla terrorismi, uskonto ja onnellisuus tai jopa aviopuolison valinta – tutkimusvälineet vain tulevat taloustieteestä, Widgrén selventää.

Yksikön muodostavat Turun yliopiston filosofian, taloustieteen ja valtio-opin laitokset, Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitos sekä Hampurin yliopiston sosiaalitaloustieteen instituutti. - Itse olen eniten kiinnostunut vallan käytöstä ja rahan jaosta EU:ssa, Widgrén sanoo.

EU:n tulevaisuus huolettaa

Yliopistomiestä on vaikea saada spekuloimaan tulevaisuudella, mutta EU:n tulevaisuus saa hänet huolestuneeksi. - Yksi iso kysymys on, miten käy EU:n perustuslaille. Se heijastuu ihan kaikkialle. Jos perustuslakia ei saada, se tekee EU:n pitemmällä tähtäimellä tehottomaksi, mikä heijastuu varmasti joka kolkkaan. Konkreettinen ongelma on sisämarkkinaohjelma. Lainsäädäntö on vuodelta 1993, mutta toimeenpano on edelleen kesken. Jos päätöksenteko lamaantuu, tämän lainsäädännön toimeenpano lamaantuu myös. Heikosti toimivat sisämarkkinat on yrityksille huono juttu, Widgrén konkretisoi.

EU:n itälaajeneminen on myöskin Suomen ja Itä-Euroopan välistä kauppaa tutkivan professorin mielestä kuitenkin positiivista kehitystä. - Varsinais-Suomen yritysten kannalta varsinkin Baltian jäsenyys on hyvä asia. Puolan ja Baltian liittyminen EU:n siirtää Itämeren painopistealuetta pois ennen vallinneen Tukholma-Hampuri –linjalta – ja lähemmäksi Turkua, Mika Widgrén uskoo.

Laajemmin katsoen koko Itämeren alueen merkitys tulee korostumaan EU:ssa. – Kun EU alkaa olla niin iso, sieltä alkaa erottua pienempiä alueita kuten Itämeri. Toisaalta, jos entisen Jugoslavian osat saavat jäsenyyden, se vahvistaa Välimeren ja erityisesti Kreikan asemaa, professori pohtii.

- Varsinaissuomalaisten kannattaisi edelleen panostaa myös lähialueisiin, vaikka ymmärränkin Kiinan houkutuksen globaalistuvassa maailmassa. Esimerkiksi Nokialle on ollut suureksi eduksi, että 1990-luvulla avautunut Viro on niin lähellä. Sen kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä, Mika Widgrén muistuttaa.

Suomen ja Itä-Euroopan välistä kauppaa tutkivan professorin mielestä Varsinais-Suomen ei kannattaisi unohtaa lähialueitaan Itämeren maissa.

ap.