Yrittäjyyttä ei opita kirjoista
Yrittäjiä tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän yrittäjyyden opettajiksi oppilaitoksiin, Turun AMK:n vuoden 2003 opettajaksi valittu Rajala Camera Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Helminen sanoo. Hän itse on yhdistänyt opettajan työn ja yrittäjyyden jo 1960-luvun lopulta.
Vuoden opettajan valinnasta vastannut opiskelijayhdistys Tukko ry perusteli Helmisen valintaa luentojen mielenkiintoisuudella ja käytännönläheisyydellä. Tunteja oikein odotetaan, kun Helminen kertoo esimerkkejä omasta elämästään, perusteluissa todettiin.
- On helppoa kertoa esimerkkejä, kun elää yrittäjän elämää. Opiskelijoille syntyy aivan erilainen kuva esimerkiksi henkilöstöpolitiikasta, jos voi kuvailla käytännön tapahtumia kuin siten, että asiasta luetaan kirjasta. En ylipäätään ymmärrä, miten ihminen, joka ei yhtään tunne käytännön yrittäjyyttä tai ole edes kiinnostunut siitä, voisi opettaa yrittäjyyttä, Helminen sanoo.
Vuoden opettaja -nimitys on Jarmo Helmisen mukaan kiitos koko Turun AMK:n liiketalouden yksikölle. Koulun maine on hyvä ja paras palaute tulee oppilailta, jotka kertovat valinneensa koulun korkeatasoisen opetuksen takia. Opettajana Helminen kertoo olevansa melko tiukka.
- Pidän kiinni aikatauluista ja annetuista tehtävistä. Järjestyksenpito ei tuota mitään ongelmia, sillä tänne tullaan oppimaan ja se näkyy tunneilla. Nuoret tulevat myös vuosi vuodelta fiksummiksi, he ovat avoimia ja heillä on hyvä yleissivistys. Minusta meillä on loistava nuoriso.
Yrittäjyys on myötäsyntyistä
Yrittäjyyskasvatus pitäisi Helmisen mielestä aloittaa jo ala-asteella. Liian totista puuhaa se ei saisi siinä vaiheessa olla, vaan toimintaa, joka tukee lapsen luontaista yritteliäisyyttä. Kaikki lapset syntyvät täynnä yrittämisen intoa, muuten he eivät jaksaisi nähdä niin paljon vaivaa erilaisten taitojen oppimisessa, vuoden opettaja uskoo.
- Jossakin vaiheessa ympäristö vie useimmilta lapsilta yrittämisen halun. Tämän ymmärtäminen oli minulle aikanaan yllätys, sillä oma ajatteluni on aina pyörinyt yrittämisen ympärillä. Kuvittelin, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia ja kehittelevät kaiken aikaa uusia bisnesideoita. Kaikkein kummallisinta oli se, kun jotkut yrittäjyysopettajat tunnustivat, etteivät ole koskaan ajatelleetkaan oman yrityksen perustamista!
Perusasiana oman elämän hallinta
Opettajan työn ja yrityksen toimitusjohtajuuden yhdistelmä vaatii tiukkaa aikatauluttamista ja aikatauluissa pysymistä.
- Se ei ole ongelma, kun päättää itse tekemisistään eikä anna esimerkiksi puhelimen tai sähköpostin hallita elämäänsä. Yrittäjyydessäkin yksi perusasioista on oman elämän hallinta. Ei voi johtaa muita, jos ei pysty johtamaan edes itseään. Omaa työtäni helpottaa se, että todella nautin tästä. Opettajuus ja yrittäjyys täydentävät toisiaan mainiosti. Tätä yhdistelmää tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Yhteistyö koulu- ja yritysmaailman välillä on tosin paljon pitemmällä kuin niihin aikoihin kun aloitin opettajana. Silloin asenteet yrittäjiä kohtaan olivat niin kielteisiä, etten uskaltanut aina edes kertoa olevani yrittäjä, Helminen muistelee.
[120_41.jpg]
![]() |
Turun AMK:n vuoden 2003 opettaja Jarmo Helminen iloitsee yritysten, yritt?j?j?rjest?n ja oppilaitosten hyv?st? yhteisty?st?. Silti yritt?jyyden k?yt?nn?n kokemusta tarvittaisiin viel? paljon nykyist? enemm?n uusien yritt?jien kouluttamisessa. Kaikki yhteisty?h?n valmiit yritt?j?t voisivat ottaa yhteytt?, Helminen sanoo. |
PIRKKO VARJO