Varsinais-Suomen Yrittäjien ja sen paikallisyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä ylitti kesäkuussa 7.000 yritysjäsenen rajan. Uusia jäseniä olemme saaneet riveihimme tänä vuonna jo lähes 850. Yrittäjäjärjestön tekemä työ pk-yrittämisen ja yrittäjyyden puolesta on siis havaittu ja tunnistettu. Tästä osoituksena myös Suomen Yrittäjien jäsenmäärän kasvu yli 70.000 jäsenen rajan. Jäsenmäärällä mitattuna Suomen Yrittäjät on ylivoimaisesti Suomen suurin elinkeinoelämän järjestö.

Tunnistavatko myös päättäjät ja virkamiehet järjestömme sillä painoarvolla, jota jäsenmäärämme edellyttää? Pitkähköllä järjestötyökokemuksella uskaltaisin todeta, että olemme menneet tässä suhteessa pitkin harppauksin oikeaan suuntaan. Osin tämä johtunee yrittäjyysilmastossa vallitsevista suotuisista tuulista, mutta pääosin kuitenkin siitä systemaattisesta ja päämäärätietoisesta työstä, jota yrittäjäjärjestössä tehdään yrittäjyyden edistämisen hyväksi. Meitä kuullaan ja yrittäjäjärjestön edustajat ovat toivottuja osapuolia, kun eri tahoilla ja virkaportaissa tehdään valmistelutyötä yritystoiminnan kehittämiseksi.

Ensiarvoisen tärkeää on, että jäsenyritykset tuovat omia näkemyksiään esiin yritystoiminnan kehittämisessä ja myös ongelmissa. Kanavat järjestöön päin ovat auki niin, että yrittäjän viesti kulkee nopeasti oikeaan osoitteeseensa. Tässä suhteessa voisi toivoa jäsenistöltämme vieläkin enemmän aktiivisuutta. Jäsenyritysten antama palaute ja viestit ovat edunvalvontatyömme parasta polttoainetta.

Loppukeväästä olemme viimeksi kertoneet varsinaissuomalaisten yrittäjien viestejä vaalipiirimme kansanedustajille. Listalla ovat olleet mm .ammatillisen opetuksen ja yritysten välisen yhteistyön lisäämisen tarve, määrärahalisäykset yritystukiin ja yritysten kehittämisrahaan erityisesti Varsinais-Suomessa, yksinyrittäjien sosiaaliturvaan ja työllistämiskynnyksen alentamiseen liittyvät parannustoimet, maakunnan liikenneyhteyksien kehittäminen ja teiden peruskorjaustarve, yrittäjäjärjestön edustus tupo-pöydässä sekä pk-yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan liittyvän rahoituksen järjestelyt. Osa ehdotuksista on päässyt myös valtion ensi vuoden budjettiin saakka.

Yrittäjäjärjestön toiminta ei sellaisenaan ole itseisarvoista vaan se on väline sen jäsenistön esiintuomien viestien kuljettajana ja tarvittavien erilaisten palvelujen toteuttajana.

Arvoisat jäsenemme, käyttäkää hyväksenne!

Henri Wibom
Toimitusjohtaja