Alati tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa kuntien menestyminen riippuu kasvavassa määrin menestyvistä yrityksistä. Avainkysymyksiä ovat, kuinka turvataan elinkeinotoiminnan vireys ja monipuolisuus ja niiden kautta verotulojen ja työpaikkojen pysyvyys.



Kunnan omilla toimenpiteillä voidaan ratkaisevastikin vaikuttaa yritysten toimintaedellytysten kehittymiseen; millaiset palvelut ovat tarjolla, mikä on infrastruktuurin ja maksujen ja tariffien taso.



Toisaalta merkittävää yrittäjien näkökulmasta on myös kunnan yrittäjäystävällisyys; panostetaanko kunnassa riittävästi elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yrittämisen ilmapiiriin.



Yrittäjäjärjestö on tuonut esiin vaihtoehtoja, millä tavoin edellä mainittuja asioita voidaan edistää. Olennaisinta on, että yrittäjät ja yritykset ovat mukana viestimässä tarpeitaan ja mielipiteitään, kun kunnissa tehdään elinkeinopoliittisia linjauksia. Taakse ovat jo toivottavasti jääneet ne ajat, jolloin elinkeinopolitiikan linjauksia tehtiin virkamiestyönä kuulematta konkreettisesti asiakkaiden eli yrittäjien näkemyksiä.



Vaikka seutuistuminen valtaa alaa, ja sen myötä elinkeinotoiminnan kehittämistäkin arvioidaan seudullisesti, on kuntatason toiminnalla edelleen tärkeä sijansa. Ilman sitä seutukohtaiset elinkeinostrategiat jäävät ilman perustaa. Ajan haaste onkin, millä tavoin nykyistä paremmin kuntien ja seutukuntien elinkeinopoliittiset näkemykset voidaan yhdistää tai ainakin tehokkaammin yhdensuuntaistaa niin, että kukin seudun kunta löytää oman roolinsa elinkeinotoiminnan edistäjänä.



Yrittäjyyden ykkönen-hanke, josta Varsinais-Suomen Yrittäjät vastaa, on erityisesti viime vuoden aikana paneutunut laajasti kuntien ja yrittäjien yhteistyökysymyksiin. Hankkeen välityksellä on aikaansaatu elinkeinostrategia 27:ssä maakunnan kunnassa. Näihin prosesseihin ovat olleet vaikuttamassa niin yrittäjien kuin kuntien ja seutukuntienkin edustajat. Jatkossa on olennaista, saadaanko kunnissa aikaan sellaisia toimenpiteitä, joihin strategioissa tähdätään. Pelkillä sanallisilla linjauksilla ei ole vaikuttavuutta elinkeinotoiminnan edistämisessä.



Maakunnan pyrkiessä yrittäjyyden ykkösmaakunnan asemaan, on oleellista, että sen kaikissa kunnissa on olemassa elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyvät linjaukset, jotka on tehty asiakaslähtöisesti, paikkakunnan yrittäjien tarpeista lähtien.



Alkaneena vuonna tähtäämme Yrittäjyyden ykkönen -hankkeen myötä tämän tilanteen aikaansaamiseen.

HENRI WIBOM
TOIMITUSJOHTAJA