Tulevaisuuden Suomessa tarvitaan uudentyyppisiä visionäärisiä johtajia. Enää ei riitä perinteinen management-tyyppinen tilanteiden hallinta tai ammattijohtaminen numeroiden avulla. Yritysjohtajalta edellytetään tuotteiden ja ideoiden läpikotaista tuntemusta sekä luovaa, innovatiivista johtamistapaa.



– Johtajan on oltava yhä enemmän koko prosessissa mukana. Jotta johtaminen voi olla visiönääristä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa, on luotava visioita, jossa tulevaisuutta ennakoidaan ja hahmotetaan. Liian usein kokouksissa kaivetaan vanhat paperit esiin ja tehdään suunnitelmat niiden pohjalta, tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun kauppakorkeasta sanoo.



Uudentyyppisessä johtajuudessa myös työntekijät ymmärretään oman alansa asiantuntijoina, joiden näkemykset ja ideat ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa.



– Väliportaat häviävät ja hierarkiaa madalletaan ja suoristetaan. Kokonaan se ei kuitenkaan katoa, sillä jonkun on aina vastattava päätöksistä, Wilenius muistuttaa.



Eri maissa ja kulttuureissa johtajuuteen suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Suomalaista epämuodollista ja mutkatonta tapaa Wilenius pitää toimivana ja hyvänä esimerkkinä.



– Esimerkiksi Keski-Euroopassa muodollisuudet ja virallinen tapa hoitaa asioita johtajan ja alaisten välillä hidastavat asioiden kehittelyä, Wilenius arvioi.

Johtamiskulttuuri kehittyy hänen mukaansa kuitenkin kaikkialla maailmassa motivointi- ja ihmisjohtajuuden suuntaan. Eniten opittavaa suomalaisilla on Wileniuksen mukaan amerikkalaisilta, sillä Euroopassa ollaan vasta pitkän tien alussa. Suomessa johtaminen on Wileniuksen mukaan Euroopan kärkeä.



Työpaikkoja palvelualoille



Pienet ja keskisuuret yritykset tulevat Wileniuksen mukaan siirtymään tulevaisuudessa palveluiden tuottajiksi. Vaikka palveluala tällä hetkellä on Suomessa heikosti kehittynyttä, tulee se luomaan suurimman osan työpaikoista.



– Teollisuudella on edessään vaikeat ajat, ja työpaikkojen lisääminen teollisuudessa on utopistinen ajatus. Jatkossa kulttuuritarjonta, palvelut ja matkailu tulevat korostumaan, kun ihmisillä on yhä enemmän rahaa kulutettavanaan, Wilenius uskoo.



Kysymys onkin nyt siitä, miten valjastaa palveluyritykset toimivaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Wilenius pitää suomalaisten heikkouksina markkinointitaidon sekä ketjuyhteistyön ja tiimityöskentelyn puutetta.



– Vieläkään esimerkiksi matkailualalla ei aina osata yhdessä tarjota houkuttelevia paketteja, vaan yritetään jääräpäisesti tuottaa kaikki yksin, Wilenius havainnollistaa.



Wileniuksen mukaan asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja kannustavammiksi, kun pk-yritykset on alettu nähdä tulevien työpaikkojen luojina. Hän kuitenkin muistuttaa yrittäjyyskasvatuksen tarpeellisuudesta niin perus- kuin korkeakouluissakin.



– Enemmän esiin yrittäjän arjen positiivisia puolia, vapautta ja itsensä toteuttamista. Yrittäjyyden peikoista puhumalla on jo karkotettu liikaa potentiaalisia yrittäjiä, Wilenius painottaa.



[124_markku_wilenius.jpg]

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius pit?? yritt?j?n ehk? t?rkeimp?n? haasteena ennakoida markkinamuutoksia, jotka vaikuttavat oman yrityksen toimintaan.

KRISTIINA LINDBERG