Jussin baari Someron keskusraitilla on ollut somerolaisten kokoontumispaikka jo vuosikymmeniä. Tavallisena arkiaamuna jo kuudelta avattu baari tarjoaa aamukahvit, runsaan seisovan pöydän lounasaikaan sekä ruoka-annoksia ja hampurilaisia vielä iltamyöhäänkin. Oluttakin saa, mutta se ei ole pääasia, vakuuttaa omistajapariskunta Arja ja Antti Vaselius. – Lähdimme tietoisesti vetämään tätä nimenomaan ruokapaikkana, kun 31 vuotta sitten aloitimme yrittäjinä. Sitä ennen tämä oli anopin yritys, selittää Arja Vaselius. Nimi kuitenkin juontaa jo 1960-luvun alusta, vieläkin aikaisemmalta omistajalta. Vaseliukset eivät ole nähneet mitään syytä vaihtaa persoonallista nimeä trendikkäämpään.

Nykyisellä paikallaan Jussin baari on ollut 40 vuotta. – Alkuun täällä istui kaljapappoja, mutta nykyisin tämä on kodikas seurustelupaikka kaiken ikäisille, ja varsinkin nuorisolle kuin toinen olohuone. Täällä saa olla vapaasti, mutta kuriakin pidetään, Arja Vaselius naurahtaa. – Joskus täällä on pelattu Monopolia monta tuntia, välillä syöty tai juotu ja taas jatkettu, myöntelee nuori mies viereisestä pöydästä. Baarista löytyykin kymmeniä lautapelejä, pari peliautomaattia ja vanha kunnon jukeboksi. Joskus iltaisin baarissa saattaa olla myös oman kylän muusikkoja soittamassa.

Varsinkin viikonloppuisin Jussin baarissa käydään syömässä koko perheen kanssa. – Savuttomuus on ollut hyvä juttu, se on tuonut paljon ruokailijoita lisää, emäntä iloitsee. Vilkkainta aikaa on kuitenkin lounasaika, jolloin baarista erilliseen ravintolahuoneeseen katetaan monipuolinen lounasbuffet. Annosruoista erityisesti pihvit, pastat ja burgerit tekevät kauppaansa illemmalla. Kaikki pyritään tekemään omassa keittiössä niin pitkälle kuin mahdollista, eineksiä ei haluta käyttää.

Isäntä tulee iltavuoroon kolmen maissa iltapäivällä, kun Arja Vaselius voi jo lähteä hoitamaan juoksevia asioita. Antti Vaselius jatkaakin sitten puolille öin sulkemisaikaan, jonka jälkeen hän vielä siivoaa paikan. – Minulla saattaa mennä puoli kolmeenkin, eikä se uni sitten aina ihan heti tule. Niinpä isännän herääminen aamulla vähän kestää. Puolilta päivin Antti Vaselius istuu kuitenkin aamukahvilla baarissa. – Minulle ei tosin silloin kannata vielä puhua kovin tärkeistä asioista.

- Kun toinen tulee, toinen menee. Onneksi minä olen aamuvirkku ja mies taas iltavirkku, Arja Vaselius tuumii. Heidän lisäkseen Jussin baarissa on 3-4 vierasta työntekijää sekä tytär, josta on tulossa yritykselle jatkaja. Toisella tyttärellä onkin samassa talossa oma kampaamoyritys.

Viime vuonna Vaseliuksille myönnettiin Someron kuntakohtainen yrittäjäpalkinto, josta he ovat edelleenkin hyvin otettuja. – Se oikein vavisutti, muistelee Antti Vaselius. - Olen ollut monta kertaa valitsemassa palkinnon saajia, enkä ollut koskaan ajatellut että se voisi koskea meitäkin. Tämä kun on tavallaan elämäntapa. Emme ole koskaan lähteneet mihinkään nopeasti rahat pois –meininkiin vaan pyritty toimimaan sillä tavalla, että kaikki toimii hyvin ja jatkuu. Kun me aikoinaan aloitettiin tässä, niin silloin päätettiin, että tämä on nyt meidän työmaa, Antti Vaselius sanoo päättäväisesti.

Jussin baarin aamuvirkku emäntä ja iltavirkku isäntä ovat halunneet tehdä työpaikastaan mahdollisimman kodikkaan: viettäväthän se siellä niin suuren osan aikaansa.

Kanta-asiakkaan lahjoittama mietelause ruokalistan yläpuolella.

anneli.perkio@y-lehti.fi