Kauppaneuvos Eero Lehti sai kotoaan vahvat eväät yrittäjyyteen. Kauppiasperheen pojasta olisi voinut kuitenkin tulla jotain muutakin kuin yrittäjä. Kansantaloustieteen opinnot Helsingin Yliopistossa olisivat avanneet portteja moneen suuntaan. Nuorelle Eero Lehdelle ei esimerkiksi kuntasektorin johtotehtävät tuntuneet eräässä vaiheessa ollenkaan kaukaisilta.

Isällä oli pitkä ura valtuutettuna, kunnalliselämä tuli sitäkin kautta tutuksi. Mutta sitten sattuma puuttui peliin. Reserviupseerikoulun aikana Eero Lehti valikoitui ammatinvalinnan ohjaajan väitöskirja-aineiston koekaniiniksi. Sama henkilö suositteli Eero Lehdelle ryhtymistä liikkeenjohdonkonsultiksi. Tämä ratkaisi Eero Lehden opiskelupaikan. Opinnon alkoivat Valtiotieteellisessä tiedekunnassa, tosin Kauppakorkeakoulu oli se toinen vaihtoehto.

Samaan aikaan löytyi työpaikka Keskon markkinatutkijana. Haaveet konsultin työstä kuitenkin unohtuivat, kun Eero Lehti sai opiskelujen alkuvaiheessa markkamääräisesti melko mittavan ns. fuksistipendin. Näillä rahoilla hän osti 15 kappaletta silloisen HPY:n osuustodistuksia. Syntyneen pääoman ja siitä aiheutuvien vuokratuottojen ja pankin avulla hän hankki itselleen pienen autotallitoimiston Viipurinkadulta, Helsingin Alppilasta. Sinne syntyi markkina- ja mielipidetututkimuksia tekevä Taloustutkimus Oy. Yrittäjän ura oli alkanut. Eero Lehti oli tuolloin 26-vuotias. Tänään Taloustutkimus työllistää yli 200 henkilöä. Vuonna 1978 Eero Lehti osti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen lehtiä kustantavan Keski-Uusimaa Oy:n. Lehtiyhtiö työllistää tällä hetkellä yli 400 henkilöä.

Lahden Sibelius-talon käytävillä kuuli sellaisiakin mielipiteitä, että Eero Lehti on liian suuren kokoluokan yrittäjä, pienyrittäjän maailman on karannut kauaksi. Tällaiset puheet Eero Lehti kuittaa lyhyesti.

- Molemman yhtiöni täyttävät edelleen myös kaikki pk-yrityksen tuntomerkit. Pienyrittäjän maailma ei ole myöskään mihinkään karannut. Sitä paitsi oman yritykseni alkuvuodet kyllä iskostivat pienyrittäjän arkitodellisuuden lähtemättömästi tajuntaani. Ne vuodet olivat myös suoraa jatkoa sille pienyrittäjän profiilille, jonka vanhempani olivat ajatuksiini istuttaneet.

Oman yrittäjäuran esilletuominen ei ylipäätään ole koskaan ollut Eero Lehdelle keskeistä – ei myöskään tästä eteenpäin. Varsinkin nyt ovat edessä aivan toisenlaiset painopisteet. Lahden kokous nosti Eero Lehden kertaheitolla kansakunnan kaapin päälle ja valtakunnallinen yrittäjäliike sai samalla uuden keulakuvan. Yrittäjäkunnan odotukset ovat varmasti myös suuret. Eero Lehti on itse heittänyt vielä löylyä lisää. Hän lupasi nostaa yrittäjäliikkeen ”raskaaseen sarjaan”.

- Taloustutkimus on yli parinkymmenen vuoden ajan tehnyt tutkimuksia mm. siitä, millaiseksi Suomen vaikutusvaltaisimmat piirit arvioivat suomalaisten etujärjestöjen tilaa, asemaa ja olemusta. Suomen Yrittäjät ry on vähitellen parantanut asemaansa ns. keskikastin paremmalle puolelle. Mutta todellista vaikutusvaltaa ei järjestöllämme kuitenkaan vielä ole.

Meidän jäsenjärjestömme yhdessä ovat merkittävä tekijä Suomen kansantaloudessa. Kuitenkin olemme monen sellaisen foorumin ulkopuolella, jossa yrittäjillä pitäisi ehdottomasti olla edustus. Toki parannusta on tapahtunut, kuten mainitsin mutta kyllä kyntämätöntä sarkaa on vielä riittävästi edessä.

Eero Lehdellä on hyvin selkeä käsitys myös ns. tupopöydästä ja sen merkityksestä yrittäjille.

- Tupo-pöydässä istuminen tarkoittaa yrittäjien kannalta sitä, että pöytään istutaan siinä

vaiheessa, kun agendalla ovat esimerkiksi työoloja koskevat puitesopimukset ja ylipäätään käsitellään työehtosopimusten reunaehtoja ja yleistä kehitystä. Varsinaiset työehtosopimukset ovat paljon enemmän yksityiskohtiin meneviä. Nämä asiat pitäisi pitää erillään. Tietysti meillä on jo nyt välillistä vaikutusta myös varsinaisiin työehtosopimusneuvotteluihin vaikka emme muodollisesti ole pöydän reunassa kiinni. Varsinainen ongelma on kuitenkin siinä, että tuponeuvotteluissa tehdään päätöksiä, jotka monin tavoin vaikuttavat yrittäjän ja hänen yrityksensä elämään. Pienen yrittäjän erityisongelmat eivät nykytilanteessa saa riittävästi päivänvaloa. Tämä kostautuu kansantalouden tasolla. Yrittäjiksi ryhtyviä on liian vähän ja heidän joukossaan on liian vähän menestyjiä, joka näkyy suoraan työllisyyskehityksessä. Se tässä hämmästyttääkin, koska kuitenkin varsin laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että pk-sektori on ollut ja on myös tulevaisuudessa merkittävin työllistäjä. Yhteiskunnallinen paine kasvaa kuitenkin ymmärtääkseni koko ajan ja sitä painetta on lisättävä, jotta saamme riittävän edustuksen kaikille niille foorumeille, missä tehdään yrittäjiä koskevia päätöksiä.

Mutta ehkä tupopöydässä istumista tärkeämpää on kuitenkin se, että saadaan yleisesti ottaen yrittäjien taloudellinen asema nykyistä paremmaksi. Jos tarkastelee esimerkiksi eläkemaksujen valossa yrittäjien taloudellisia ansioita niin liian paljon on yrittäjiä, joiden henkilökohtainen ansio on alle minimipalkkatason. Elämänikäinen puurtaminen, pitkät päivät ja yllä vaanivat riskit pitäisi jossain vaiheessa näkyä myös riittävästi palkitsevana tuloksena. Paljon on tietysti kysymys osaamisesta tai sen puuttumisesta. Koulutus ja sparraus on yksi tie. Tässäkin on meille haastetta yllin kyllin.

Eero Lehden yhteiskunnallinen valveutuneisuus heräsi jo opiskeluaikoina. Luottamustoimia – ja kokemusta on kerääntynyt yhdelle miehelle tarpeeksi – moni sanoisi.

Eero Lehti on ollut yli kolmekymmentä vuotta mukana yrittäjien järjestötoiminnassa. Kaksikymmentä vuotta sitten hänet valittiin ensi kerran Keravan Yrittäjien hallitukseen. Tällä hetkellä hän Uudenmaan Yrittäjien hallituksessa ja yksi on aluejärjestön varapuheenjohtajista. Kunnallispoliittista kokemusta on tullut 33 vuoden ajan Keravan valtuustossa. Luottamustoimet on kuitenkin nyt arvioitava uudelleen.



- On selvää, että tämä uusi luottamustoimi tulee näkymään vahvasti myös kalenterissa. Yhtä selvää on myös se, että eri luottamustehtäviin käytettävissä oleva aika on rajallista. En ole vielä ehtinyt loppuun asti pohtia, mitä tulen karsimaan itseltäni. Pari asiaa lienee kuitenkin

valmiiksi mietitty. Uudenmaan Yrittäjät ry:n hallituksessa en voi enää jatkaa. Sensijaan Keravan valtuustoa en haluaisi jättää, tosin kaupunginhallituksesta joudun todennäköisesti pyytämään eroa. On myös paljon luottamustehtäviä muiden omistamissa yhtiöissä, nämä kaikki tulevat ratkaistavaksi keväällä.

Ilkka Lähteenmäki