- Kun 80-luvulla puhuttiin työsuojelusta ja 90-luvulla työterveydestä niin nykyään puhutaan työhyvinvoinnista. Nykyisin ei riitä, ettei kuole työtapaturmaan, vaan työstä pitäisi selvitä henkisestikin hengissä, kiteyttää Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja professori Jyrki Liesivuori työterveystoiminnan tämän hetken tavoitteet. Painopiste on siirtynyt tapaturmien torjunnasta kokonaisterveyden ylläpitoon. Työpaikoilla ja yrityksissä kaikki kuitenkin liittyy kaikkeen. Pienet asiat: melu, pöly, huono työasento – silloin kun niitä on yhdessä riittävän monta - huonontavat työviihtyvyyttä ja saattavat altistaa myös tapaturmille.

Varsinkin pienille yrityksille työntekijöiden – ja yrittäjänkin - terveys on myös kustannustekijä. – Se pitäisi nähdä yhtenä tuotantotekijänä. Terveys on yrityksen ja yrittäjän tärkein pääoma, johon kannattaa satsata riskejä arvioimalla ja työympäristöä kehittämällä, Liesivuori painottaa.

Työympäristön riskien arvioimiseen on kehitetty nyt myös menetelmiä, joilla yrittäjä itse voi arvioida oman yrityksensä riskejä. Professori Liesivuori on ollut keskeinen tekijä Työterveyslaitoksen Työympäristöprofiili-ohjelman luomisessa. – Se on kämmenmikrossa tai tietokoneella toimiva ohjelma, joka helpottaa epäkohtien havaitsemista työpaikoilla. Sen sijaan, että olisi nippu paperia, jotka käydään läpi, me ollaan pistetty ne tietokoneeseen. Siinä on pienyrityksille 40 kysymyksen sarja, jonka avulla voi systemaattisesti käydä läpi työn vaara- ja kuormitustekijöitä.

Ohjelmassa on kriteerit, joiden mukaan eri asioita voidaan arvioida, sillä esimerkiksi melun ihmiset kokevat hyvin eri tavalla. – Esimerkiksi se, milloin ääni on niin häiritsevä, että se pitäisi ottaa huomioon, vaihtelee paljon henkilöstä ja yrityksestäkin riippuen, Liesivuori mainitsee. Kun tiedot on talletettu ohjelmaan, siitä voi tulostaa raportin, jonka mukaan voi sitten ryhtyä toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi. Työympäristöprofiili-ohjelma koostuu seitsemästä osiosta, joissa käydään läpi niin kemialliset, biologiset ja fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, fyysinen ja henkinen kuormittuminen kuin tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käytettävyyskin.

Se etu suoraan tietokoneohjelmalle tallentamisessa myös on, ettei tietoja tarvitse kirjata kahteen kertaan – ensin paperille ja sitten koneelle. Koneella olevaa tiedostoa voi myös helposti päivittää, kun työolosuhteet ja –menetelmät työpaikalla aika ajoin muuttuvat.

- Tällä havainnointimenetelmällä on helppo saattaa asiat kuntoon, kun laki kuitenkin edellyttää, että yrittäjän pitää työterveyshuollon kanssa selvittää nämä asiat. Menetelmä on moderni ja nopea, Liesivuori mainostaa. Tällä hetkellä Työympäristöprofiili-ohjelmaa on testattu yli sadassa yrityksessä ympäri Suomea ja sen voi tilata omaan käyttöön Työterveyslaitokselta noin sadan euron hintaan.

Professori Liesivuori on kehittänyt kämmenmikrossa toimivan Työympäristöprofiili-ohjelman, joka helpottaa epäkohtien havaitsemista työpaikoilla.

ap.