Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukia voivat hakea maaseudulla alle 10 henkeä työllistävät alkavat ja toimintaansa laajentavat yritykset. Aikaisemmin tukea sai vain maatilalla tapahtuvaan toimintaan, mutta nyt tukea voivat hakea myös muut yritykset.

- Nyt meillä on myös enemmän rahaa jaettavana. Kun aikaisemmin summa oli noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, nyt se on 4 miljoonaa, kertoo kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta.

Hakemuksia uudelle kaudelle on voinut jättää kesäkuun alusta lähtien.

- Emme ole vielä päässeet käsittelemään uusia hakemuksia, joten tukipäätökset venyvät varmasti vuodenvaihteelle. Yleensä tukipäätös pitäisi saada parissa kuukaudessa, Jaakonmäki harmittelee.

Uuden kauden odotetaan nostavan hakemusten määrää aikaisemmasta 100 hakemuksesta per vuosi 200 hakemukseen vuodessa.

- Hakemusten lisääntymisen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa hakemusten käsittelyaikaan, Jaakonmäki kertoo.

Monet käyttävät hakemusten laatimisessa apuna yritysneuvojia. Liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuusarviot on helpompi tehdä ammattilaisen avustuksella. Erityisesti seutukuntien kehittämiskeskusten yritysneuvojat sekä Pro Agria Farman henkilöstö ovat perehtyneet maaseudun yritystukien pelisääntöihin.

- Hakijan tulee jättää hakemus meille ennen kuin hän ryhtyy tekemään hankintoja tai aloittaa rakentamistöitä. Kun on jättänyt hakemuksen, voi aloittaa työt omalla riskillä, jos ei halua odottaa päätökseen asti. Saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen, hakija voi hakea tuen maksatusta toteutuneita kustannuksia vastaan, kertoo Jaakonmäki.

Aloittavan pienyrittäjän on mahdollista hakea yritystukea myös alueella toimivalta Leader-ryhmältä, joita Varsinais-Suomessa toimii viisi kappaletta. Kullakin Leader-ryhmällä on varattu noin 100 000 euroa vuodessa jaettavaksi yritystoiminnan tukemiseen. Nämä paikallistasolla toimivat ryhmät pyrkivät myös muilla tavoin edistämään oman alueensa elinkeinojen kehittymistä esimerkiksi käsityö-, palvelu- ja matkailualoilla.

Ilmaristen matkailutila rahoitti osan remontista investointituella

Ilmaristen matkailutila sijaitsee Liedossa Alilonttisten vanhalla sukutilalla. Maatilamatkailun lisäksi tilaa viljellään edelleen. Tilalta löytyy majoitustilat 30 hengelle ja tiloja kokouksia ja juhlia varten. Marketta ja Kalervo Alilonttinen perustivat matkailutilan alun perin maanviljelyn sivutuloksi, mutta matkailu alkaa vähitellen mennä maatalouden ohi.

Alilonttiset hakivat yrityksen kehittämisrahaa vuosituhannen vaihteessa.

- Haku prosessiin liittyvän paperisodan hoidimme kokonaan itse, koska asia oli minulle tuttua edellisestä ammatistani. Jos vastaavanlaiset asiat eivät ole entuudestaan tuttuja, suosittelen avun hankkimista esimerkiksi taloudellisuusselvityksien ja liiketoimintasuunnitelman tekoon, yrittäjä Kalervo Alilonttinen selittää.

Alilonttiset saivat vuonna 2001 aloitettuun remonttiin 20 prosentin investointituen.

- Meillä kävi tuuri, että korot olivat alhaalla, koska jouduimme tekemään kaikki investoinnit samalla kertaa. Ihanteellista olisi, jos voisi tehdä investionnit vähän kerrallaan toiminnan kasvaessa. Ilman tukea emme olisi kuitenkaan pystyneet remonttia tekemään, Alilonttinen kertoo.

Alilonttisen mukaan yrityspuolella tukien käytön valvonta on liian pikkutarkkaa. Eri osa-alueiden kuluista pitää olla erikseen suunnitelmat ja tuen saa jälkijättöisesti useammassa erässä kuitteja vastaan.

- Pitäisi keskittyä ennemmin lopputulokseen kuin välivaiheiden tarkastamiseen. Se voisi olla tarkoituksenmukaisempaa ja kulutkin todennäköisesti pienenisivät, Alilonttinen pohtii.

Vuonna 2003 valmistuneen remontin jälkeen Ilmaristen matkailutila on vähitellen lähtenyt kasvamaan.

- Puoli vuosikymmentä meni, että päästiin alkuun ja vielä menee varmasti toinen samanlainen, että päästään vauhtiin, Alilonttinen miettii.

Meillä on nyt enemmän rahaa jaettavana kuin aikaisemmin. Viime kaudella summa oli noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, nyt se on 4 miljoonaa, kertoo kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki.

Ilmaristen matkailutila: Ilmaristen matkailutilan remontti tehtiin vanhaa miljöötä kunnioittaen. Kalervo Alilonttinen.

emmi.harju@vhoy.fi