Piikkiön kunnanjohtaja Jouko Mäkinen, Piikkiön Yrittäjien puheenjohtaja Lasse Lintervo ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kokoontuivat pohtimaan elinkeinopoliittisen ohjelman merkitystä kunnan kehitykselle. Piikkiössä kymmenen vuotta vanha elinkeinopoliittinen ohjelma päivitettiin viime vuonna. Varsinais-Suomessa yli 40 kuntaa on laatinut oman elinkeinostrategiansa. Apuna ohjelmanteossa on usein ollut Suomen Yrittäjien julkaisema työkirja.

Wibom: On positiivista, että yrittäjät ovat olleet mukana näiden strategioiden teossa eikä niitä ole valmisteltu vain virkamiesvoimin.

Lintervo: Piikkiössä on paljon yrittäjiä kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, taidamme olla peräti suurin "valtuustoryhmä".

Mäkinen: Kuntamuutoshässäkässä ei saa unohtaa yrityksiä, mutta se on tosiasia, että rahat ovat tiukalla ja kaikki menee kasvavien palvelutarpeiden kattamiseen.

W: Voisiko ajatella, että elinkeinopolitiikan hoitoon olisi oma määräraha? Ymmärrän kyllä, että se on pienessä kunnassa vaikeaa, jos on isoissakin. Mutta sitten kun kunta markkinoi itseään, materiaalin pitää olla hyvää.

L: Meillä ohjelma on poikinut ainakin keskustan kehittämisen.

M: Piikkiö on kasvava alue ja hyvä yritysalue. Joku voi kysyä, miksi hyvillä alueilla ei jo ole isoja halleja, mutta eivät ne käskemällä tule ja Turun seudulla on edelleen monipuolinen tonttitarjonta. Piikkiön yritysalueiden markkinointia tulee tehostaa, mutta se vaatii myös resursseja.

Missä ohjelma luuraa

Piikkiön päivitettyä elinkeino-ohjelmaa ei löydy kunnan eikä yrittäjien Internet-sivuilta.

M: Eikö tosiaan? Eikö yrittäjienkään sivuilta?

L: Tarkoitus on ollut laittaa, mutta uudet sivumme eivät ole vielä ilmestyneet.

W: Tässä tullaan siihen yrittäjien kaipaamaan avoimuuteen. Tosin monille riittää, kunhan infra on kunnossa, muuten kunnan asioista ei olla kiinnostuneita.

M: Piikkiössä on nelisensataa toimivaa yritystä ja suuntaus on yhä pienempiin yrityskokoihin.

L: Yhdistyksessä on noin 140 jäsentä. Kuntaan tulee lisää yrityksiä koko ajan, eniten palvelualalle ja hoivapuolelle.

W: Pienetkin pitäisi pystyä tavoittamaan.

L: Meillä kunnan ja yrittäjien yhteydenpito on aika tiivistä ja mutkatonta. Piikkiön palveluopas on hyvä esimerkki siitä, samoin jokavuotinen yrittäjäilta Kavallon tilalla.

W: Niin, sehän on maakunnallisestikin mittava tilaisuus.

Pyrkimys kärkikunnaksi

Elinkeinopoliittinen ohjelma löytyy kunnanjohtajan kaapista.

M: Ensimmäiseksi pääkohdaksi on kirjattu, että Piikkiö pyrkii olemaan Turun seudulla yrittäjyyden kärkikunta.

W: Yrittäjät arvostavat kunnan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta. He kokevat erittäin tärkeäksi, että kunnan päätösten vaikutukset arvioidaan yritystoiminnan kannalta etukäteen. Tästä aiheesta tulee kaikissa kyselyissä eniten lunta tupaan.

M: Lisäksi täällä korostetaan kunnan kilpailukykyistä hinnoittelupolitiikkaa. Niiden suhteen Piikkiö on seudullisesti hyvinkin kilpailukykyinen. Sitten täällä sanotaan, että kunnan oma rooli palveluntuottajana määritellään palvelustrategiassa.

W: Tässä on kuuma peruna. Palvelustrategia puuttuu edelleen useista kunnista.

M: Meilläkin se on edelleen kesken. Täytyykin ottaa asia taas esiin, se on jäänyt Paras-hankkeen jalkoihin.

Kuinka saada opettajat innostumaan

Piikkiön elinkeinopoliittiseen ohjelmaan on kirjattu myös kannustaminen sisäiseen yrittäjyyteen.

L: Se on kyllä asia, joka kuuluu ihan normaaliin käytökseenkin.

W: Yrittäjäkasvatus pitäisi kytkeä elinkeinopolitiikkaan.

J: Opetustoimessa tarvittaisiin joku tulisielu, joka ottaisi asian omakseen.

L: Opettajat eivät välttämättä innostu tästä aiheesta tai sitä ei edes ymmärretä.

J: Ei pitäisi mystifioida näitä juttuja, ihan arkisesta asiasta siinä on kysymys.

W: Entä yritysneuvonta, miten se pitäisi järjestää? Potkurin perustaminen on tuonut mukanaan selkeyttä yritysneuvonnan järjestelyyn Turun seudulla.

L: Potkuri on yrittäjien mielestä parempi kuin TAD Centre, jota pidettiin vaikeaselkoisena.

W: Yrittäjät kaipaavat neuvonnassa lähikontakteja. Voisiko Piikkiö ostaa esimerkiksi Kaarinan Kehityksen palveluita?

M: Se on ollut osa kuntaliitosneuvotteluja ja on kuvassa edelleen mukana, nyt nimenomaan Kaarinan kanssa, jos liitosneuvotteluja jatketaan.

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman pitäisi olla kunnan arkinen työkalu eikä arkiston koriste. Ohjelman toteutumiseksi tarvitaan myös seurantaa, Lasse Lintervo (oik.), Henri Wibom ja Jouko Mäkinen sanovat.

pirkko.varjo@y-lehti.fi