Uusikaupunkilainen kalanviljelylaitos Mannerlohi sai tämän vuoden Ympäristöteko -palkinnon. Valinta ehkä yllätti, sillä kalanviljelyä on tähän asti syytelty vesistöjen pilaamisesta.

- Tämänkin takia palkinto tuntuu tosi hyvältä. Totuushan on se, että vaikka kalanviljely loppuisi Suomessa tähän paikkaan, se ei juuri vaikuttaisi Itämeren tilaan, Juha ja Esa Pirilä Mannerlohesta vakuuttavat.

Veljesten isä Veijo Pirilä aloitti kalankasvatuksen 1978. Toiminta oli alkuun pientä, kalaa käsiteltiin päivässä vain parisataa kiloa. Kirjolohet perattiin ulkona omassa rannassa, lastattiin kottikärryihin ja työnnettiin pihassa odottavaan autoon.

- Nykyään täällä käsitellään loka - maaliskuussa keskimäärin 5000–7000 kiloa kirjolohta päivässä 3 – 5 päivänä viikossa, tilauksista riippuen. Meillä kalat kasvatetaan, teurastetaan ja perataan, jatkojalostusta ei ole. Täältä kalat kuljetetaan asiakkaille, jotka edelleen jatkojalostavat ja pakkaavat tuotteet.

Ympäristöpalkinto viisi koko-aikaista ja neljä osa-aikaistasesesonki työntekijää työllistävälle Mannerlohelle tuli kokonaisvaltaisesta, ympäristöä kunnioittavasta toiminnasta. Se alkaa jo siitä, kun kalanpoikaset tuodaan kasvatettaviksi. Kaikki poikaset on rokotettu mikä tarkoittaa sitä, että antibiootteja ei enää myöhemmin tarvita. Käytettävän kalanrehun valkuais- ja fosforimäärä on mahdollisimman pieni ja ruokintamäärät lasketaan tarkasti tarpeen mukaan. Maa-altaita on pinnoitettu, joten niiden puhdistaminen ja pohjalle kerääntyvän lietteen talteenotto on helpompaa. Verkkoaltaissa käytettävät verkot käsitellään kasvintorjunta-aineilla harvemmin kuin vielä muutama vuosi sitten ja verkkojen puhtaudesta huolehditaan pesemällä ne vesijohtoverkkoon liitetyssä pesukoneessa. Perkaustiloissa käytettävä vesi tulee kunnallisesta verkosta minne se myös johdetaan takaisin. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat kompostoidaan ja rehujen pakkausjätteet toimitetaan energialaitokselle. Perkausjätteet toimitetaan bioenergiayhtiö Rowinaan Uuteenkaupunkiin.

- Kun kalojen elinympäristöstä huolehditaan mahdollisimman hyvin, niiden vastustuskyky säilyy hyvänä ja ne pysyvät terveinä, Juha Pirilä kertoo.

Isompien yksiköiden hyötyjä tutkitaan

Mannerlohi on mukana Turun ammattikorkeakoulun vetämässä sijainninohjaus-hankkeessa, jossa selvitetään pienten kalanviljelylaitosten yhdistämistä suuremmaksi laitokseksi. Hankkeessa etsitään myös vesiviljelyyn paremmin soveltuvaa aluetta ottaen huomioon mm. logistiikka, kalojen elinolosuhteet, ympäristö ja muu alueen käyttö.

- Keskittäminen suurempiin yksiköihin olisi myös ekologinen vaihtoehto. Tämä vain tuntuu olevan todella pitkä ja kivinen tie. EU:n strategiaan on kirjattu vesiviljelyn 4 % vuosittainen tuotannon kasvu, mutta Suomen viranomaiset toimivat eri suuntaan. Meillä on perinteisesti yritetty vaikuttaa vesistöjen tilaan vähentämällä kalanviljelyä. Se tarkoittaa sitä, että jo toimivien kalanviljely-yritysten vuotuisia kiintiöitä on vähitellen pienennetty. Näin on samalla ajettu kalanviljely-yrittäjät taloudellisesti ahtaalle. Siinähän ei ole ympäristön kannalta mitään järkeä, niin jää vain entistä vähemmän rahaa ympäristön hoitoon. Päättäjien pitäisi uskaltaa tehdä ripeitä ja jämäköitä päätöksiä sen sijaan, että ollaan mieluummin tekemättä mitään, niin ei tehdä ainakaan vahinkoa, Pirilät sanovat.

Ympäristöteko -palkinto jaettiin nyt kymmenettä kertaa. Kilpailun järjestää kestävän kehityksen elämäntapaa edistävä, 28 kunnan yhteinen Varsinais-Suomen Agenda 21, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Viestintäharju Oy.

Juha (vas.) ja Esa Pirilä ovat iloisia suomalaisen kalankasvatuksen saamasta tunnustuksesta. Omassa yrityksessään he ovat tehneet ympäristötekoja koko tuotantoketjussa.

pirkko.varjo@y-lehti.fi