Kun manaat edessä ajavaa säiliörekkaa, saatat tuijottaa Halikko Worksin tuotetta: säiliön päätyä. Halikko Works on Euroopan suurimpia ja tunnetuimpia päätyvalmistajia, ja tekee terästuotteita räätälöidysti asiakkaille.

Tuotteet menevät suurimmaksi osaksi ulkomaille, eikä loppukäyttäjä ole aina edes tiedossa. Öljynjalostusteollisuus, olutpanimot, sellutehtaiden rakentajat, laivanrakennus sekä vaarallisten aineiden varastoijat ja kuljettajat ovat asiakkaita. Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen betonikuoren sisäpuolelle sijoittunut teräskupu on Halikosta, ja sen halkaisija on 46,8 metriä.

Tunnetumpi kohde on kuvanveistäjä Pekka Jylhän Urho Kekkosen muistomerkki Helsingissä: kyyneleen muotoinen vesilammikko. Intialaissyntyinen brittitaiteilija Anish Kapoor on käyttänyt halikkolaista osaamista teostensa pohjana.

Tehtaan 50-luvulla perustaneen Matti Elorannan pajassa syntyneistä lettupannuista on matkaa nykyisiin päätyihin, mutta muoto on pääosassa alusta saakka. Käsityöstä on siirrytty koneelliseen tuotantoon.

Teräs taipuu kylmänäkin

Käytetyin kylmämuovausmenetelmä on reunantaivutus, joka muistuttaa saven dreijausta. Terästä suostutellaan muotoonsa myös hitsauksella ja lämpökäsittelyllä. Uunilla on kokoa: yli kahdeksan metrin halkaisijaltaan olevan kappale mahtuu käsittelyyn.

Toimiva johto omistaa runsaan kolmanneksen aikaisemmin osana Rautaruukin konsernia toimineesta Halikko Worksista. Nykyiseen omistukseen siirryttiin 2005. Henkilöstöä on 125, ja liikevaihto oli viime vuonna 18 miljoonaa euroa. – Liikevaihto puolitoistakertaistui kahdessa vuodessa, toimitusjohtaja Eero Saarela kertoo.

Toimintaa kontrolloivat eri valvontaviranomaiset ja luokituslaitokset. - Asiakkaat hakevat ja saavat laatua ja palvelua. Myymme tarvittaessa myös kuljetuksen, Saarela jatkaa.

Vienti imee kaksi kolmasosaa tuotannosta. Suurin osa pysähtyy Skandinaviaan ja Iso-Britanniaan. Venäjän markkinoita selvitellään. – He ovat kyllä itse löytäneet meidät jo! Venäjällä on mielenkiintoisia mahdollisuuksia, esimerkiksi Siperian kaasuputkien uusiminen tai öljynporaus Barentsinmerellä. Suomalaiset eivät taida vakavasti tajuta maan potentiaalia, Saarela pohtii.

Kun kasvuodotukset ovat kymmenisen prosenttia vuodessa, tarvitaan todennäköisesti uusia tuotteita mutta myös työvoimaa. – Keskitymme isompiin ja vaativampiin tuotteisiin, ja pyrimme pois pienistä sarjoista. Levyseppähitsaajia haemme jatkuvasti. Elektroniikkateollisuudesta olemme saaneet monitaitoisia nuoria ja myös naisia meille töihin.

Suhdannevaihtelut pitävät tarkkana, ja kuljetuskustannukset tuovat mausteensa kilpailuun keskieurooppalaisten yritysten kanssa. – Olemme kaukana kuluttajasta, mutta myös kyenneet vastaamaan haasteeseen, Saarela toteaa. –a-ss.

Toimitusjohtaja Eero Saarela nojaa öljynporauksen huoltoalukseen menevää kartiota vasten.

Saman kartion sisäpuolella johtajasta tulee äkkiä pieni.